Ylipitkät työpäivät saattavat lisätä sydäntaudin riskiä

Yli kymmenen tunnin työpäivät voivat lisätä riskiä sairastua sydäntautiin, todettiin runsaan 6000 brittiläisen julkishallinnon työntekijän seurantatutkimuksessa. "Pitkät työpäivät voivat vaikuttaa sydäntaudin kehittymiseen. Miten tämä tapahtuu, on toistaiseksi epäselvää mutta mukana lienee stressi ja elämäntapojen rapautuminen", sanoo dosentti Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta.

Englantilaisia virkamiehiä on seurattu 1980-luvulta alkaen Lontoon yliopiston johtamassa Whitehall II-tutkimuksessa. Nyt julkaistu raportti perustuu vuosina 1991-2004 tehtyyn seurantaan. Sen mukaan yli kymmentuntisia työpäiviä tehneiden riski sairastua sydäntautiin oli 1,6-kertainen verrattuna niihin jotka tekivät normaalia seitsemän-kahdeksan tunnin mittaista päivää. Tämä päti myös kun otettiin huomioon kaikki muut tutkimuksessa mitatut riskitekijät, yhteensä 21.

Koehenkilöiltä selvitettiin tutkimuksen alussa mm. työpäivän pituutta, elämäntapoja, psyykkistä hyvinvointia, työstressiä ja nukkumista. Lisäksi heiltä mitattiin verenpaine, veren rasva-arvot, verensokeri sekä painoindeksi.

Yli 10-tuntista työpäivää tekevät olivat useammin miehiä ja korkeassa ammattiasemassa olevia. Heillä oli taustalla useammin tupakointihistoria, runsaampaa alkoholinkäyttöä, enemmän psyykkistä oireilua ja he nukkuivat vähemmän kuin normaalia 7-8 tunnin työpäivää tekevät. Lisäksi he olivat useammin ns. A-tyyppisiä eli suorituskeskeisiä, kärsimättömiä ja kilpailuhenkisiä. Työssään he kokivat toisaalta kovia vaatimuksia, mutta heillä oli myös paljon vaikutusmahdollisuuksia.

"Nämä voivat osaltaan selittää havaittua yhteyttä ylityön ja sydäntaudin välillä", toteaa professori Mika Kivimäki. Sydäntaudin riskiä pitkää työpäivää tekevillä lisäsi myös se että heillä veren HDL-kolesterolipitoisuus eli ns. hyvä kolesteroli oli matalampi kuin normaalipituista päivää tekevillä.

Sairauspoissaoloja paljon töitä tekevillä oli lähtötilanteessa vähemmän kuin normaalipäivää tekevillä. Keskimäärin 11 vuotta kestäneessä seurannassa 369 henkilöllä todettiin sepelvaltimotauti eli sydäninfarkti, sydäntaudista johtuva kuolema tai angina pectoris (sepelvaltimotaudista johtuva rasitusrintakipu).

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Lontoon yliopiston ja ranskalaisen Inserm-tutkimuslaitoksen kanssa.

(YLE tiede, Työterveyslaitos, European Heart Journal)