"Aloin ohitella autoja alamäissä." tekstaileva pyöräilijä Matti Rämö

Miten aamusi on alkanut?

Aurinkoisessa säässä polkien, työmatka kestää puoli tuntia.

Olet tehnyt kaksi pitkää pyöräilymatkaa, toissa vuonna Saharaan ja takaisin, ja viime syksynä pyöräilit Intian halki. Eikö Suomessa pysty polkemaan tarpeeksi pitkiä matkoja?

Pitäisi päästä Lappiin, mutta en ole ehtinyt. Mäkäräiset pelottaa, minulla on lapsuuden traumoja.

Eikö Intiassa ollut ongelmia sääskistä?

Ei sääskistä. Mutta kerran sattui erään pikkukaupungin keskustassa sähkökatkos. Vietin siellä yön hotellissa, jolla oli oma sähköaggregaatti. Sähkökatkoksen aikana kaikki muut valot ympäristössä pimenivät. Ainoastaan hotellin katuvalo jäi palamaan ja se keräsi valtavan määrän hyönteisiä. Sitten joku onneton kävi sammuttamassa sen valon. Seuraava lähin valo olikin sitten mun huoneessa. Koska huone oli auki katonrajasta, niin yhtäkkiä havahduin sängyssä muistiinpanoja kirjoittaessani, että kuuluu jotain pientä suhinaa ja liikettä. Huoneessa oli jotain kymmenen tuhatta pientä hyönteistä, sängyssä, hiuksissa ja kaikkialla... sellainen kauhuelokuvaefekti.

Onko matkoiltasi jäänyt mieleen muita tapaamisia eksoottisten eläinten kanssa?

Tunisiassa näin pienen ketterän siiliä muistuttavan eläimen, vieläkään en tiedä mikä se on. Yksi yö lähdin kahden aikaan liikenteeseen ja ajoin pimeässä kolmisen tuntia. Minulla oli hyvät valot ja näin kun ensin tien poikki kulki huojuva käärme ja sitten nyrkin kokoinen hämähäkki. Silloin päätin, että jätän seuraavan tauon aamun sarastukseen, mä en tuolla pimeässä jää seisoskelemaan. Intiassa ihastuin vapaana liikkuviin urbaaneihin apinoihin ja lehmiin.

Mitkä ovat olleet vaarallisimmat tilanteet matkoillasi?

 Silloin kun innostuu vuoristoissa alamäkiajoissa adrenaliinihuumassa laskettelemaan. Pari kertaa aloin ohittella autoja alamäissä. Se ei ollut fiksua. Kerran tuli auto vastaan ja jouduin sujahtamaan tosi pieneen rakoon. Toisella kerralla olin juuri ohittanut auton ja sivutieltä tuli toinen auto eteeni, jäin sen imuun, ajoin kiven päältä ja meinasin kaatua.

Kumpi oli rankempaa, polkea Saharaan vai kirjoittaa siitä kirja?

Tien päällä pysyy helpommin paremmassa psykofyysisessä vireessä. Ja kaiken lisäksi kirjaoperaatio kesti yli vuoden, eli kyllä kirjoittaminen oli selvästi kuluttavampi kokemus.

Klassinen urheilukysymys: miltä nyt tuntuu? Esikoisteos on tullut painosta.

Aamuisin poljen töihin yhden pizzerian ohi. Siinä on ulkopuolella joku mainoskyltti, jossa hehkutetaan: "Hanki respektiä, sijoita ylämummoon". En ole vielä ymmärtänyt, miten lause liittyy pizzaan, mutta nyt on vähän sellainen fiilis, että olisi sijoittanut ylämummoon.

Kumpi matkoistasi oli rankempi?

Saharan matka kesti neljä kuukautta, mutta lyhyempi Intian läpipyöräily oli rankempi, koska minulla oli liian tiukka aikataulu kuumassa ja kosteassa, huonokuntoisilla teillä. Jouduin polkemaan siellä ilman lepopäiviä aamusta iltaan univelkaisena. Oli kuuma ja iltapäivisin sain torkuttua tunnin tai kaksi maantieravintola-kahviloissa. Mutta jos se torkkuminen jäi väliin, tuli päivästä ihan kauhea. Kun palasin Intiasta, olin kaksi kuukautta aivan väsynyt.

Kuinka paljon pyöräilet muuten, jotta tällaiset reissut ovat ylipäätään mahdollisia?

Sanotaan että 10 000 - 15 000 kilometriä vuodessa, eli noin 200 - 300 kilometriä viikossa. Kesällä tulee tehtyä enemmän pidempiä matkoja, yli sadan kilometrin päiväajoja viikonloppuisin.

Miksi Teksti-TV on oiva väline?

Teksti-tv pelastaa maailman. Oikean ja ajantasaisen tiedon välittäjänä numero uno.

Mitä teksti-tv-sivuja itse rustaat?

Viikkomakasiinin (sivut 800 eteenpäin) sivuja, ensisijaisesti kuntoliikunta-, työelämä- ja ympäristöaiheita. Joulukalenterit teen ja teknisiä häiriötiedotteita. Ylipäätään ulkopuolisten tiedontuottajien sivujen (esimerkiksi sääsivut, tiesää, veikkaus) toiminnan varmistaminen.

Miksi teksti-tv:ssä on aina samat värit, luulisi näin digiaikana, että niitä voisi vähän vaihdella?

Vastaanottimet pystyvät toistamaan vain kahdeksaa väriä.

Erityisesti joulukalenterisivuilla on nähty teksti-tv-sivuilla kuvia. Mitenkäs ne sinne syntyvät?

Teksti-tv-sivulle mahtuu 23 riviä ja kullekin riville 40 merkkiä tai kirjainta. Kukin tällainen merkkipaikka voidaan jakaa 6 pikselin grafiikkakuvioksi. Toisin sanoen kuvia piirrettäessä on käytössä 80 x 69 pikseliä. Kuvien suunnittelu ja piirtäminen on kuitenkin vaikeata, sillä siirtyminen rivillä väristä toiseen vie yhden merkkipaikan, johon ei saada grafiikkaa. Apuna on hieman yksinkertaisia kuvankäsittelyohjelmia muistuttava piirtoohjelma, mutta pääosa kuvien tekemisestä on grafiikkakoodimerkkien kanssa taistelua. Mutta se on just niin karkeata, että mäkin osaan sen kanssa touhuta. Kun tarpeeksi kauan tuijottaa graafisia viivoja teksti-tv-ruudussa, niin muutaman minuutin kohdalla alkaa ilmaantua kolmiulotteisuutta...

Kuinka paljon teksti-tv:seen mahtuu sivuja?

Yleensä lähetyksessä on 1500 - 1600 teksti-tv-ruutua. Maksimi on jotain 2000 sivua käytännössä. Euroopan mittakaavassa me ollaan laadussa ja määrässä ja monipuolisuudessa kärkikastia.

Miksi jotkut monen alasivun sivut vaihtuvat tv-ruudulla liian nopeasti ja toiset liian hitaasti?

Auts... Toisilla sivuilla on tietoa enemmän kuin toisilla, jos esimerkiksi Jokipojat on voittanut Forssan Palloseuran 2 - 0, niin katsoja hahmottaa sivun nopeasti ja jää aikaa odottaa seuraavaa sivua. Jos taas sivulle on tungettu paljon tietoa, niin sitä ei välttämättä ehdikään lukea. Normaalista sivukiertoajasta poikkeaminen hidastaisi kaikkia teksti-tv-sivujen hakuja.

Vieläkö teksti-tv:llä on digiaikana katsojia?

Meillä on rahtusen alle 2 miljoonaa eri käyttäjää, jotka käyvät ainakin kerran viikossa teksti-tv:ssä. Myös nettiversio on suosittu.

Oma suosikkisi YLE Teksti-TV:ssä?

Sivu 410, tiesää.

Onko sinulla muita harrastuksia, joihin suhtaudut yhtä fanaattisesti kuin pyöräilyyn ja teksti-tv:seen ?

Italia ja erityisesti italialainen jalkapallo. Napoli, Napoli. Seuraan Italian RAI-kanavan jalkapallo-ohjelmia, italialaisia kreisikomedioita ja San Remon festivaaleja. Radiokanava RAI Unon jalkapallokierroksen seurantaohjelmissa pääsee hienosti kiinni otteluiden maalien tunnepurkauksiin silmänräpäyksessä ja reaaliajassa.

Mikä on mielestäsi aikamme suurin kupla?

Paavin erehtymättömyys on aika raju kupla.

Viime viikon vieras, Tapio Liinoja kysyy: ”Näitkö keitaan ja häipyikö se?”

Tunisiassa näin Chott El Jeridin suolajärvellä ilmassa väreilevän kirkkoveneen, mutta se olikin vain kangastusta.

Jorma Kivistö, yle.fi

Julkaistu 2.4.2009