"Online-hypetys on aikamme suurin kupla." A-tuubin isäntä Pasi Peiponen

Toukokuu vaihtui juuri kesäkuuksi. Miten kesäsi on alkanut?

Kevät oli kiireinen. Luulin, että kevään jälkeen kiire helpottaisi, mutta ainakaan vielä näin ei ole käynyt. Olemme valmistelleet syksyksi sisältöjä A-studion ja Ajankohtaisen kakkosen 40-vuotisjuhliin, vaalit ovat tulossa, ja sitten meillä on ollut hirmuinen rutistus uuden julkaisutekniikan kanssa. Olemme menneet Twitteriin ja ottaneet käyttöön kännykällä toteutettavan nettistriimauksen mahdollistavan Qikin. Kiirettä siis pitää edelleen, ja vielä on 1,5 kuukautta kesälomaan...

Työskentelet YLEn ajankohtaisohjelmissa A-tuubin toimitussihteerinä. Kerrohan, mikä kumman tuubi oikein on kyseessä? Ja mitä kaikkea työhösi kuuluu?

A-tuubi on pääsääntöisesti 18 – 34-vuotiaille suunnattu mielipide-kansalaisjournalistinen nettikanava, jonka taustalla on YLEn ajankohtaisohjelmat. Olemme vakavasti otettava kanava, mutta ei-vakavalla asenteella. Haluamme tarjota erilaisia juttuja ja näkökulmia kuin tv-lähetykset. Yritämme myös houkutella ihmisiä osallistumaan keskusteluun, ja se onkin onnistunut hyvin. A-tuubin keskustelupalsta on varmasti YLEn suosituimpia.

Toimitussihteerinä työhöni kuuluu A-tuubin sisällön suunnittelua, ideointia ja toimituksen pyörittämistä yhdessä meidän tiimin kanssa. Lisäksi aikaa kuluu yhteydenpitoon talon ulkopuolisiin videoiden tekijöihin ja erityisesti mediakouluihin, joiden kanssa olemme tehneet videoyhteistyötä jo 1,5 vuotta.

Erilaiset videot näyttävät tosiaankin olevan keskeistä sisältöä A-tuubissa. Voiko kuka tahansa lähettää teille videoita?

Kyllä. Me emme kuitenkaan ole ”hauskat kotivideot” -kanava vaan ”hauskat Suomi-videot -kanava”. Tarkoitan tällä sitä, että kermakakkuvideo sopii meille, jos siinä on joku yhteiskunnallinen näkökulma. Olemme kannustaneet opiskelijoitakin tekemään juttuja niin mielikuvitus vapaana kuin mahdollista, mutta siinä pitää olla joku yhteiskuntaan ja ilmiöihin liittyvä linkki.

Joudutteko hylkäämään paljon teille lähetettyä materiaalia?

Emme juurikaan. Ihmiset ovat oivaltaneet hyvin linjamme. Tietysti juttujen taso vaihtelee, mutta sen voi huomata, että tällä hetkellä sekä nuoret että vanhemmat tekijät osaavat käyttää koneita. He osaavat leikata juttunsa lähes kuin professionaalit. Hyvin harvoin tulee kökkölaatuista materiaalia.

A-tuubin sivuilla olette päästäneet ääneen myös aurinkolaseihin, lierihattuun ja punaiseen huiviin sonnustautuneen ratkaisukonsultti Irma Kyyn. Kuinka tämä ”käärmeiden äiti” päätyi A-tuubiin?

Hän luikerteli tänne paratiisista ja toi paratiisin tullessaan. Hänellä on omat faninsa. Irma Kyyn yhdessä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa keväällä pitämä kiroilukoulu on loistava esimerkki siitä, miten tiede ja huumori voidaan yhdistää.

Miltä näyttää A-tuubin kesä? Onko teillä tulossa jotain erityisiä kesäsisältöjä?

Mitään erityistä kesäteemaa meillä ei ole, mutta pyrimme hyödyntämään uutta striimaustekniikkaamme. Eli suoria live-lähetyksiä tulee olemaan kaduilta, toreilta ja nuorten tapahtumista. Tartumme kaikkiin ajankohtaisiin tapahtumiin, jotka ovat netin käyttäjän kannalta mielenkiintoisia.

Ensi sunnuntaina käytävät eurovaalit ovat myös näkyneet A-tuubissa. Järjestitte ehdokkaille mm. vaalimainoskisan, jonka voitti vihreiden Pasi Toiviainen. Mihin uskot voittajan vetovoiman perustuneen?

Verkottumiseen. Siihenhän verkko perustuu, että masinoidaan kävijöitä. Välttämättähän paras mainos ei voita, vaan tehokkain. Verkottunein mainos voittaa.

Eurovaalien äänestysprosentista ei ennusteta kovin korkeaa. Miten toimittajat voisivat saada ihmiset innostumaan eurovaaleista?

Se on hemmetin haastavaa. Euroopan epäluuloisin ja negatiivisin väestö suhteessa EU:hun asuu Suomessa. Enää ei voida mitään pelastaa. Toritapahtumat ja markkinat ovat vain sytykkeitä. Mediatalojen lyhyet pyrähdykset tyyliin ”EU tulee, äänestäkää” kuukauden sisällä ennen vaaleja eivät tehoa. Maanantaina 8.6. pitäisi alkaa tekemään juttuja seuraavia vaaleja ajatellen. Tarvitaan pitkäjännitteistä tiedotusta.

Myös EU itse on sössinyt tämän. Hanke on lähtenyt liikkeelle ylätason politiikkana, jota osa kansasta katsoo edelleen oudoksuen ja kateellisena: hyvää liksaa ulkomailla, pääsee lentämään ja viettämään hotellielämää ja saa kulukorvauksia. Sinänsä hyvää tarkoittava hanke on kääntynyt byrokraattiseksi vitsiksi käyrine kurkkuineen.

Juonsit yhdessä Sari Huovisen kanssa Turussa YLEn Vaalimarkkinat-ohjelmaa. Tv-kuvista päätellen paikalle olisi mahtunut enemmänkin väkeä. Olitteko pettyneitä yleisön laimeaan osanottoon?

Kulissit ja puitteet Forum Marinumissa olivat loistavat, mutta sijainniltaan tilaisuuden pitopaikka olisi voinut olla parempi, niin että paikalliset ihmiset ja ohikulkijat olisivat luontevasti osuneet paikalle. Suomen Joutsen olisi pitänyt viedä Turun torille, missä ihmiset liikkuvat.

YLEn vaalisivustolla vakavaa vaalitunnelmaa on pyritty keventämään järjestämällä eurovaaliehdokkaille EU-aiheinen vitsikilpailu. Mitä mieltä olet, saavatko vitsit ihmiset kiinnostumaan EU:sta?

En usko vitseihin. En tietenkään halua olla se vanha kuuluisa palomestari, joka sanoo, että ”hyvin tehty, mutta väärin sammutettu”. Kaikki tällainen karnevalisointi on tietenkin plussaa, mutta pitkäjänteinen työ EU-tiedottamisessa on se, johon uskon.

Oletko itse jo löytänyt oman eurovaaliehdokkaasi?

Olen! Aion äänestää nuorta naista. Haluan aina vaaleissa äänestää itseäni nuorempaa, koska tarvitaan uutta verta.

Löytyikö ehdokas vaalikoneen avulla vai jollakin muulla konstilla?

Olen seurannut hänen kommenttejaan julkisuudessa.

Mitä mieltä olet vaalikoneista?

En ole kertaakaan käyttänyt mitään vaalikonetta. Miksi käyttäisin aikaani sellaiseen? Elämä on niin hektistä muutenkin, että jos rupeaisin vaalikoneita täyttelemään... Jos sieltä tulisi sitten ”herra Töppönen” minun ehdokkaaksi, niin en minä häntä kuitenkaan äänestäisi.

Yleisradion vaalikoneessa on tänä vuonna myös kevytversio. Siinä voi jo kymmeneen kysymykseen vastaamalla saada listan itselle sopivimmista ehdokkaista.

En usko, että vaalikone ratkaisee minun ehdokastani.

Kysytäänpä sinultakin Puhekupla-palstamme vakiokysymys. Mikä on mielestäsi aikamme suurin kupla?

Internetin online-hypetys! Mehän olemme turbulenssissa hypetyksen tilassa, niin itsekin olen. Nämä uudet palvelut ja softat mahdollistavat, että voisimme tämänkin keskustelun striimata suorana nettiin. Ja mitä Twitter ja Facebook tarjoavat? Ne ovat tekniikoita, joiden sisältö on - niin mitä? Uskon, että joskus tulee seinä vastaan, jolloin kukaan missään päin maailmaa ei enää halua kertoa, että on juuri syömässä kirsikoita torilla. Itse en ole Facebookissa, haluan säilyttää yksityisyyteni ja oman aikani.

Yhtä aikaa korostan kuitenkin sitä, että tekniikka tarjoaa todella hienoja mahdollisuuksia maailman raportoimiseen. Mutta millä persoonalla minä olen siellä mukana? Olenko siellä omana itsenäni, millä lailla ja mitä itsestäni antaen vai esimerkiksi ammattini edustajana?

Mutta mielestäni siis online-hypetys on tämän ajan suurin kupla, joka jossain vaiheessa törmää Piippolan seinään ja puhkeaa. 

Puhekuplassa viime viikolla vieraillut YleX Popin juontaja Venla Kokkonen haluaa vielä lopuksi kysyä sinulta kesähenkisen kysymyksen: Mikä on maailman toimivin iskurepliikki?

Hyvä neiti, teillä on syötävän ihanat varpaat!

Ulla-Marja Kokko, yle.fi

julkaistu 4.6.2009