Aslak-kuntoutuksen toimivuudesta vähän näyttöä

Fri, 11 May 2012 13:30:43 +0300

Aslak-kuntoutukset ovat yhtä tyhjän kanssa. Parhaillaan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan kuntoutus ei parantanut kuntoutettavien vointia tai vähentänyt sairauspoissaoloja tai sairauseläkkeitä.
Lääketieteen lisensiaatti Mikhail Saltychevin tutkimuksessa tehtiin kuntoutettaville ja verrokkiryhmälle neljän vuoden välein laaja kysely. Kerätty tieto liitettiin kansallisiin ja työnantajien rekisteihin ja lopulta tietoja oli yli 70000 julkisen sektorin työntekijästä.
Aslak kuntoutuksen tehosta ei saatu näyttöä. Ensinnäkin kuntoutukseen eivät päässeet ne, jotka olivat eniten kuntoutuksen tarpeessa. Kuntoutujat eivät lisänneet vapaa-ajan liikuntaa, vähentäneet alkoholin käyttöä tai merkittävästi tupakointia. Kuntoutujat olivat myös yhtä lihavia verrokkiryhmän kanssa. Kokonaisuudessaan yleinen tai psyykkinen hyvinvointi ei parantunut.
Tutkimus perustuu Työterveyslaitoksen käynnissä olevaan projektiin, jossa selvitetään kuntasektorin työntekijöiden hyvinvointia. Kela käytti vuonna 2010 33 miljoonaa euroa Aslak-kuntoutukseen. Tutkimuksen pohjalta kysytäänkin, että onko oikeutettua suunnata rajallisia resursseja hoitoihin, joiden tehosta ei ole näyttöä.

Orapihjala parantaa

Fri, 04 May 2012 10:26:57 +0300

Orapihlajan marjoja on käytetty lääkkeenä Kiinassa ja Euroopassa satoja vuosia. Intiankarviaisen eli amlan marjoja on käytetty Intiassa ja Kiinassa samoihin tarkoituksiin. Niiden on todettu vaikuttavan diabeteksen, ylipainon sekä sydän-ja verisuonitautien riskin alentamisessa. Molempien pensaiden marjoissa ja orapihlajan lehdissä on todettu olevan lukuisia tehoaineita. Lisäksi ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia, terpenoideja, sokerialkoholeja ja muita ihmisen terveyttä edistäviä yhdisteitä.
Master on Sciences Pengzhan Liun väitöstyössä tutkittiin mm. terveyttä edistäviä yhdisteitä. Lähes kolmenkymmenen orapihlajalajin ja lajikkeen perusteellinen analysointi antaa aivan uuden lähtökohdan marjojen terveysvaikutusten arviointiin. Orapihlajat jaettiin kahteen Kemiallisesti erilaiseen ryhmään, runsaasti flavonoleja ja runsaasti prosyanidiineja sistältäviin. Marjojen ja lehtien koostumus vaihtelee suuresti korjuuajan mukaan, joten korjuu tulisi ajoittaa käyttötarpeen perusteella.

Amla eli intiankarviainen tuottaa monia fenolisia yhdisteitä. Erilaisia tanniineja ja flavonoideja havaittiin tutkimuksessa yli 130. Kiinan eri osissa kasvaneissa marjoissa oli huomattavia eroja, mikä mahdollistaa sadon määrän ja laadun optimoinnin käyttötarkoituksen mukaan. Maisteri Liu väittelee Turun yliopistossa tänään (pe4.5.) biokemian ja elintarvikekemian alalta.

Kolesterolia alentavat kasvisterolit monipuolisempaan käyttöön

Fri, 04 May 2012 10:25:46 +0300

Ravinnosta saatavien kasvisterolien tiedetään alentavan veren kolesteroliarvoja, joten niitä lisätään elintarvikkeisiin. Sterolit ovat herkkiä hapettumaan sekä ruuan valmistuksessa että säilytyksessä, mikä heikentää niiden laatua ja turvallisuutta. Filosofian maisteri Mari Lehtosen väitöstutkimuksen ansiosta elintarvikkeita voidaan tulevaisuudessa täydentää nykyistä monipuolisemmin ja turvallisemmin.
Kasvisterolit lisätään elintarvikkeisiin usein rasvahappoestereinä, joiden liukoisuus on vapaata sterolia parempi. Väittelijä tutki esteröityjen sterolien hapettumisreaktioita ja ympäristötekijöiden vaikutusta hapettumiseen. Hapettumista aiheuttavat mm. kuumuus, happi, astioiden metallit, entsyymit ja valo. Hapettumismekanismien tunteminen auttaa kehittämään valmistus- ja säilytystapoja, joissa sterolit eivät pilaannu, Lehtonen selittää.

Esteröityjen sterolien hapettumismekanismeja ei ennen Mari Lehtosen tutkimuksia juuri tunnettu. Tuoreita tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään uusia kasvisteroleilla rikastettuja elintarvikkeita ja niiden valmistusmenetelmiä. Lisäksi osataan käyttää oikeanlaisia antioksidantteja eli hapettumisen estäjiä.
-Koska sterolien hapettuminen riippuu niiden rakenteesta, olomuodosta ja ympäröivästä rasvasta ja sterolien sijainnista siinä, on sterolien säilyvyys syytä varmistaa erikseen kussakin elintarvikkeessa, väittelijä muistuttaa.
-Mari Lehtonen väittelee tänään (pe 4.5.) Helsingin yliopistossa Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnass

Banaanikärpänen auttaa Parkinsonin taudin tutkimusta

Fri, 04 May 2012 10:24:43 +0300

Parkinsonin ja Alzheimerin tautien tyyppisissä hermoston rappeumasairauksissa aivoihin kertyy haitaksi asti väärin laskostuneita proteiineja. Terveet solut siivoavat vialliset proteiinit pois nurkistaan, mutta sairaisiin aivosoluihin väärät proteiinit kertyvät ja lopulta solu kuolee kertyneeseen rojuun. Hermorappeumasairauksiin kuuluvassa Parkinsonin taudissa on tyypillistä, että dopamiinivälitteiset hermosolut kuolevat.
Helsingin yliopiston professorit Mart Saarma ja Raimo Tuominen ryhmineen ovat havainneet, että rotalla Parkinsonin tautia vastaavassa tilassa MANF-perheeseen kuuluvat hermokasvutekijät suojaavat dopamiinivälitteisiä soluja. Nämä hyviksi havaitut hermokasvutekijät ovat säilyneet suht muuttumattomina läpi evoluution.

Hermosoluja ylläpitäviä ja suojaavia hermokasvutekijöitä on löydetty nyt myös laboratorioiden lemmikiltä, banaanikärpäseltä. Löytö tuo uusia mahdollisuuksia myös ihmisen hermorappeumasairauksien tutkimiseen.

Tätä ennen selkärangattomilta eläimiltä ei tiedetty yhtään suoraa vastinetta nisäkkäiden hermokasvutekijöille. Väitöstutkimuksessaan Mari Palgi onnistui löytämään banaanikärpäseltä ihmisen MANF-kasvutekijää vastaavan geenin.

Banaanikärpäsen perimää on tutkittu urakalla, koska geenien toimintaa on helpompi tutkia hyönteisellä kuin nisäkkäillä. MANF-geeni on oleellinen myös banaanikärpäsen dopamiinivälitteisten hermosolujen selvyitymisessä
-Filosofian maisteri Mari Palgi väittelee tänään (pe 4.5.) Helsingin yliopistossa Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.

Rotaviruksen ja veriryhmän välillä yhteys

Tue, 17 Apr 2012 13:26:14 +0300

Ripulia aiheuttavan rotaviruksen ja veriryhmä A:n välillä näyttäisi olevan yhteys. Baylorin yliopiston lääketieteen tutkijat ovat havainneet, että veriryhmä A:han kuuluvat ihmiset saavat tietyn tyypin rotaviruksen helpommin kuin muiden veriryhmien edustajat.
Tutkimustulokset ovat vielä alustavia, mutta näyttäisi siltä, että veriryhmä A ei sisällä antigeenia, joka osaisi reagoida taudinaiheuttajaan ja käynnistää immuunireaktion. Päin vastoin veriryhmä A näyttäisi jopa edistävän tartuntaa tarjoamalla rotavirukselle reseptorin.
Nyt tutkijoita kiinnostaa, että miten eri viruskannat käyttävät tätä takaovea hyväkseen.
Samalla pyritään ymmärtämään, että miten alkujaan eläimissä olevat virukset saattavat yhtäkkiä olla ihmiselle vaarallisia.
On mahdollista, että nyt tehdyt havainnot selittävät myös sen, miksi ihmiselle on kehittynyt eri veriryhmiä. Kyseessä saattaa olla evoluution keino torjua taudinaiheuttajia, jotka osaavat hyödyntää tietyn veriryhmän heikkouksia.

Rotavirus on erittäin yleinen taudinaiheuttaja. Sen arvioidaan tappavan puoli miljoonaa ihmistä vuosittain.

Kraatereissa vastaus Marsin elämään?

Tue, 17 Apr 2012 13:24:13 +0300

Maan kraatereilla ja mahdollisella elämällä Marsissa ei äkkisiltään ole paljoa tekemistä keskenään. Edinburgin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin toista mieltä, sillä asteroidin iskeymä saattaa luoda turvasataman mikrobeille.
Asteroidin osuma tappaa tunnetusti kaiken pinnalla olevan. Samalla asteroidi kuitenkin iskee kallioperän säröille, jolloin syvälle pääsee vettä ja ravinteita, mikä on elämän edellytys. Mikrobit kykenevät tulemaan toimeen esimerkiksi kallioperässä olevan raudan avulla. Samalla ne ovat suojassa niin jääkausilta kuin lämmöltäkin.
Tutkijat porasivat USA:ssa 35 miljoonaa vuotta vanhaa kraateria kahden kilometrin syvyyteen saakka. Näytteistä ilmeni, että syvyydessä oli vilkasta mikrobitoimintaa, joka oli levittäytynyt epätasaisesti kallion halkeilun mukaan.
Marsin pinta on tällä tietoa vihamielinen elämälle. Tutkijat toivovat, että kraatereita poraamalla saataisiin selville, onko planeetalla edelleen tai joskus ollut elämää. Tuloksista kerrotaan lähemmin Astrobiology-lehdessä.

Pikaruoan suolaisuus vaihtelee maittain

Tue, 17 Apr 2012 13:22:54 +0300

Maistuuko sinustakin pikaruoka erilaiselta ulkomailla? Syy ei välttämättä ole tunnelmassa, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan pikaruoan suolapitoisuus vaihtelee maittain todella paljon.
Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti kuuden suuren pikaruokaketjun ruokien suolapitoisuutta ympäri maailman. Tuloksista selviää, että Pohjois-Amerikassa pikaruokien suolapitoisuus on jopa moninkertainen muun muassa Iso-Britanniaan verrattuna. Esimerkiksi McDonaldsin kananuggetit sisältävät Pohjois-Amerikassa kaksi ja puoli kertaa enemmän suolaa kuin Iso-Britanniassa.
Tutkijoiden mukaan eron syynä on se, että esimerkiksi Kanadassa suolapitoisuuden vähentäminen on jätetty teollisuuden vastuulle. Teollisuus väittää, ettei suolapitoisuutta voida vähentää tuotannollisista syistä. Kun kerran sama tuote pystytään Britanniassa tekemään huomattavasti vähemmällä suolamäärällä, ei tämä teollisuuden argumentti ole pätevä.
Maissa, joissa valtio on panostanut suolan vähentämiseen, suolaa käytetään pikaruoassakin vähemmän. Tutkijat toteavat, että kansallisten suolanvähentämisohjelmien pitää ohjata teollisuutta vähentämään suolaa ja valvoa että tavoitteet myös vähitellen saavutetaan. Jos vapaaehtoisuus ei auta, täytyy suolan määrään puuttua lainsäädännön keinoin.
Suomessa pakkauksiin on merkittävä, jos tuotteen suolapitoisuus ylittää kyseiselle elintarvikkeelle asetetut raja-arvot. Suomalaisissa kananugeteissa on McDonaldsin nettisivujen mukaan kuitenkin suolaa kaksi kertaa Britanniaa enemmän.
Liiallinen suolan käyttö nostaa verenpainetta ja haurastuttaa luita. Tutkimustuloksia esitellään tuoreessa Canadian Medical Association Journal-julkaisussa.

Tampereella kehitetään puettavaa antennia

Tue, 20 Mar 2012 13:41:55 +0200

Älä unohda pipoa ja antennia. Näin saattaa tulevaisuudessa äiti patistaa lapsiaan.
Tampereen teknillisessä yliopistossa on kehitetty puettavaa antennia, jota voidaan käyttää apuna esimerkiksi kulunvalvonnassa tai telelääketieteessä.
Diplomi-insinööri Tiiti Kellomäki on selvittänyt väitöstutkimuksessaan millainen antenni sopii liitettäväksi vaatteisiin
Antennit kun eivät usein toimi kovin hyvin ihmiskehon läheisyydessä.
Esimerkiksi ULA-radion taajuudella toimiva antenni reagoi käyttäjän asentoon ja kehon kokoon. Toisaalta GPS-antenni toimii samalla tavalla riippumatta siitä missä asennossa se on. Näin se voidaan sijoittaa vaikka heiluvaan käsivarteen.
GPS antenniin vaikuttaakin etäisyys kehosta. Ongelma olisi ratkaistavissa metallikerroksella, mutta tällöin antennista tulee turhan painava.
Tiiti Kellomäki havaitsi, että muutaman senttimetrin etäisyys riittää siihen että antenni toimii luotettavasti. Tuollainen paksuus löytyy esimerkiksi ulkoiluvaatteista helposti.
Antennitekniikalla uskotaan löytyvän sovelluksia esimerkiksi kotisairaanhoidossa. Vaatteisiin liitetyt anturit tarkkailevat potilaan elintoimintoja, ja antenni välittää hälytyksen jos tarve niin vaatii.

Satelliitti paljastaa muinaiset asuinsijat

Tue, 20 Mar 2012 13:40:46 +0200

Joskus asiat näkee selvemmin, kun niitä katselee tarpeeksi kaukaa. Tässä tapauksessa avaruudesta.
Harwardin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet satelliitin avulla tapahtuvaa muinaisten asuinpaikkojen etsintää merkittävästi. Menetelmän avulla on löydetty tuhansia uusia asuinpaikkoja, joista on ollut ehkä vain viitteitä kansanperinteessä.
Menetelmässä satelliittikuvista kyetään aikaisempaa yksinkertaisemmin erottamaan esimerkiksi maaperän värimuutoksia ja rakenteita. Esimerkiksi sortunut tiiliseinä jättää maastoon tunnusomaisen kuvion, vaikka sen päälle olisi kerrostunut uusia maakerroksia.
Uuden tietokoneohjelma avulla käytiin läpi koilisesta Syyriasta otettuja satellittikuvia, jotka kattavat 23 tuhatta neliökilometriä. Alueelta paikannettiin 9000 mahdollista asutusta, mikä on valtavasti enemmän kuin mitä aikaisemmin on kyetty havaitsemaan. Saman alueen läpikäyminen jalkaisin veisi vuosikymmeniä.
Tutkijoita yllätti eniten se, miten laajaa ihmisasutus on ollut viimeisen 7000-8000 vuoden ajan. Nyt löydöksiä päästään tutkimaan nopeammin, sillä tutkijat tietävät suoraan minne mennä eikä heidän tarvitse käyttää aikaa tiedustelutyöhön.

Säästöt lasten terveydenhuollossa käyvät kalliiksi

Tue, 20 Mar 2012 13:39:50 +0200

Lasten terveydenhoidon säästöt tulevat kunnille todella kalliiksi.
Itä-suomen yliopistosta väittelevä Tarja Paakkonen vertaili väitöstutkimuksessaan sitä miten mielenterveyspalveluiden tarve kasvoi kouluterveydenhoidon ja neuvoloiden resurssien pienentyessä. Rajuimmin kouluterveydenhoitoa 1990-luvulla leikanneet kunnat käyttivät kymmenen vuoden kuluttua lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluita enemmän kuin vähemmän leikanneet kunnat.
Leikanneissa kunnissa lasten ongelmat pääsivät kehittymään niin vakaviksi, että ainoa vaihtoehto oli kallis erikoissairaanhoito. Vaikeahoitoisen lapsen hoitokustannukset vaihtelivat 39 tuhannesta eurosta 1,7 miljoonaan euroon.
Tutkimuksessa tarkasteltiin tilanteen muuttumista vuosina 1994-2008. Tuona aikana lasten ja nuorten psykiatrinen avohoito kolminkertaistui ja osastohoito puolitoistakertaistui. Kouluterveydenhuolto ja neuvolat saivat lasta kohden vähemmän rahaa kuin mitä jouduttiin käyttämään psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
Tutkimusajanjaksolla resurssien vinouma paheni. Kunnat käyttivät kouluterveydenhoitoon vähemmän rahaa vuonna 2008 kuin vuonna 1994.
Terveystieteiden maisteri Tarja Paakkosen mukaan ongelmat pitäisi tunnistaa nykyistä aikaisemmin ja niihin pitäisi tarjota edullisia peruspalveluita. Näin voitaisiin vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Kuntien pitäisi lisätä esimerkiksi kotipalveluja, kasvatus- ja perheneuvolapaveluita sekä kouluterveydenhoitoa.
Järjestelmä painottuu nykyisellään liiaksi erikoissairaanhoitoon. Tällöin lapset, joilta puuttuu vanhemmuuden tuki, ovat vaarassa syrjäytyä ennen kuin saavat apua ongelmiinsa.

Lihansyönnin vähentäminen kannattaa

Tue, 13 Mar 2012 11:57:42 +0200

Syökää kanaa ja kalaa, mutta älkää syökö niin paljoa punaista lihaa - näin toteaa Harvardin yliopiston tuore tutkimus.
Siinä selvitettiin, kuinka vahva yhteys punaisen lihan syönnillä on kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin sekä todennäköisyyteen sairastua syöpään.
Tutkimukseen osallistui lähes 24 000 miestä ja yli 83 000 naista. Tämän laajan tutkimusjoukon muodostamaa kohorttia seurattiin 28 vuoden ajan.
Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat huomasivat, että lisääntynyt punaisen lihan syöminen näkyi tilastoissa sekä yleisenä kuolleisuutena että kasvaneena riskinä sairastua vakavaan sairauteen. Kasvanut terveysriski näkyi sekä lihajalosteiden että jalostamattoman lihan kohdalla, mutta jalostetun lihan runsas käyttö vaikutti terveyteen erityisen kielteisesti. Jalostettuja lihatuotteita ovat esimerkiksi makkarat ja erilaiset leikkeleet.
Kuolleisuutta vähentävä vaikutus havaittiin puolestaan silloin, kun punaisen lihan korvikkeina olivat kala, siipikarja, palkokasvit, pähkinät, täysjyvätuotteet ja vähärasvaiset meijerituotteet.
Etenkin pähkinöiden terveellisyys tuli tutkimuksessa esiin, sillä liha-aterian korvaamisella pähkinöillä oli suurin yksittäinen vaikutus kuolleisuuden laskuun.
Tutkijat muistuttavat, että punainen liha on ihmiselle hyödyllinen proteiinin lähde. Kuitenkin tämän laajan kuolleisuustutkimuksen perusteella lihansyönnin vähentäminen puoleen olisi vähentänyt tutkitun kohortin kuolleisuutta merkittävästi - miesten kohdalla reilut yhdeksän ja naisten kohdalla yli seitsemän prosenttia.

Unipillerien käyttö näkyy kuolintilastoissa

Tue, 28 Feb 2012 13:14:17 +0200

Hyvää huomenta! On aika herätä. Mutta mitä jos yö onkin sujunut huonosti – tämä ei enää saisi toistua. Joten, otetaan avuksi unipilleri. Monien elämää unilääke saattaa helpottaa, mutta niiden käyttöön liittyy monia epäselvyyksiä. Paitsi että unen saavuttaminen lääkkeiden avulla ei ehkä ole kovin terveellistä, on sen kielteisistä vaikutuksista olemassa nyt myös tutkimustietoa.
Kalifornialainen Scripps –instituutti kartoitti unilääkkeiden käytön vaikutuksia laajassa tutkimuksessa. Kokeessa seurattiin yli 10 000 unilääkkeiden käyttäjän elämää keskimäärin kahden ja puolen vuoden ajan. Verrokkiryhmään kuului puolestaan 23 000 ihmistä, jotka vastasivat tutkimusjoukkoa iältään, sukupuoleltaan, elintavoiltaan ja piileviltä terveysriskeiltään – mutta he eivät olleet käyttäneet vajaan kolmen vuoden tutkimusaikana lainkaan unilääkkeitä.

Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa käytetyt lääkkeet sisälsivät tyypillisiä unilääkkeiden ainesosia, kuten bentsodiatsepiinejä, tsolpideemejä ja rauhoittavia antihistamiineja.

Scripps –instituutin tekemässä ja tänään British Medical Journalissa julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että unilääkkeiden käyttäjien kuolemanriski kasvoi jopa nelinkertaiseksi verrokkiryhmään nähden. Tämä tarkoittaa, että koko porukasta kuoli neljää kertaa enemmän ihmisiä.

Tutkimusjoukon keski-ikä oli 54 vuotta, ja vaikka otettiin huomioon sekä tilastolliset terveystekijät että yksittäisillä koehenkilöillä havaitut sairaudet, näkyi unilääkkeiden käytön vaikutus kuolintilastoissa myös niillä, jotka käyttivät vain pieniä määriä unilääkkeitä.

Niillä jotka nappasivat vuodessa 132 pilleriä tai enemmän, kuolinriski kasvoi jopa viisikertaiseksi ja tämä yhteys havaittiin kaikissa ikäryhmissä – yllättävää kyllä, korrelaatio oli vahvin 18 – 55-vuotiaiden parissa.
Eniten unilääkkeitä syöneiden kohdalla esimerkiksi syöpää sairastumisen toden näköisyys kasvoi 35 prosentilla, eikä tällä ollut aineiston perusteella yhteyttä aikaisempaan terveystilanteeseen.

Scrippsin tutkijat painottavat, ettei unilääkkeiden ja kuoleman välillä ole selvää syy-seuraussuhdetta. Tilastolliset tulokset kuitenkin antavat hyvän syyn tutkia vaihtoehtoja unilääkkeille, esimerkiksi hypnoosia voisi käyttää vaihtoehtoisena apuna unettomuuteen.

Tutkijat rekonstruoivat 25 miljoonaa vuotta vanhan pingviinin

Tue, 28 Feb 2012 13:13:39 +0200

Uusiseelantilaiset paleontologit löysivät mielenkiintoisen fossiilin jo vuonna 1977. Ensimmäisten tulkintojen perusteella se esihistoriallisen kauden eläin muistutti jättimäistä pingviiniä, mutta oli muodoltaan aivan erilainen kuin mikään tunnetuista pingviinilajeista.
Vasta nyt, 35 vuotta myöhemmin on esihistoriallisesta pingviinistä saatu muodostettua tarkka rekonstruktio. Apuun tulivat Pohjois-Carolinan yliopiston tutkijat, jotka analysoivat kaksi eri fossiilia ja käyttivät apunaan nykyisin elävän lajin, kuningaspingviinin luurankoa. Tutkijoiden mukaan esihistoriallinen pingviini oli ulkomuodoltaan elegantti, sen vartalo ja siivet olivat hyvin pitkät. Sen sijaan jalat ja räpylät olivat melkoisen lyhyet.

Tutkijat päättivät antaa fossiililöydökselle nimen Kairuku, mikä tarkoittaa maurikielellä, ”sukeltaja, joka palaa takaisin ruuan kanssa”. Kairuku näyttää olleen harvinaisen pitkä, noin 1,3 metriä, eli suurempia kuin nykyiset keisaripingviinit.

Luokkaerot näkyvät käyttäytymisessä yllättävällä tavalla

Tue, 28 Feb 2012 13:11:08 +0200

Berkeleyn yliopiston tutkijat halusivat selvittää, miten luokkaerot näkyvät käyttäytymisessä. Kalifornialaistutkimuksessa käy yllättäen ilmi, että korkeampien yhteiskuntaluokkien edustajat ovat usein valmiimpia epäeettiseen käytökseen kuin matalampituloiset ja vähemmän koulutetut.
Tutkimus tehtiin autenttisessa ympäristössä San Franciscossa. Paikkana oli risteys, jossa jotkut autoilijat käyttäytyvät vastuuttomasti muun muassa tukkimalla toisten autojen tien ja estämällä jalankulkijoiden etenemisen. Paul Piff –nimisen tutkijan johtama ryhmä keräsi tietoja siitä, minkälaisilla ja kuinka kalliilla ajoneuvoilla käyttäydyttiin tietyllä tavalla – ja vaikutti tosiaan siltä, että kalliimpien autojen omistajat myös tukkivat liikenteen muita useammin.

Kokeita jatkettiin Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, jossa tehty kyselytutkimus paljasti, että itsensä yläluokkaisiksi määrittelevät olivat muita useammin valmiita pieniin rötöksiin, kuten varasteluun, valehteluun, epäasialliseen käytökseen työpaikalla tai huijaamiseen saadakseen etua kilpailutilanteessa.

Tutkijoiden mukaan nämä tulokset viittaavat siihen, ettei korkea sosiaalinen asema välttämättä tuokaan mukanaan hyvään käytökseen vaadittavaa viisautta, vaan pikemminkin sitä saattaa löytyä enemmän keskiluokan ja työväenluokan parista.

Väitös: itsenäinen keskuspankki vakaan talouden perusta

Fri, 17 Feb 2012 12:04:01 +0200

Itsenäinen keskuspankki on paras pankki. Valtiotieteen lisensiaatti Aleksandra Maslowskan väitöskirjan mukaan keskuspankin itsenäisyys poliittisesta päätöksenteosta parantaa pankin edellytyksiä hoitaa taloutta järkevästi.
Monet Euroonpan entiset kommunistiset maat ovat esimerkki siitä miten inflaatio pieneni keskuspankin saadessa itsenäisyyttä poliittiselta päätöksenteolta. Korkea yli kymmenen prosentin inflaatio laski alla viiden prosentin lukemiin. Toisena esimerkkinä itsenäisäisyyden eduista on Saksan Bundesbank, joka sai kuriin 1920-luvun hyperinflaation.

Argentiina on vastakkainen esimerkki. Maa ei onnistunut vakauttamaan taloutta tai parantamaan talouden kilpailukykyä vuosikymmeniin. Argentiinan keskuspankki on erinomaisen riippuvainen poliittisista voimista.

Keskuspankin itsenäisyyden ja inflaation suhde on huomattu aikaisemminkin. Ongelmana on ollut itsenäisyyden asteen määritteleminen. Maslowska on ratkaissut ongelman käyttämällä aiempaa laajempaa valikoimaa itsenäisyyden astetta kuvaavia mittareita.

Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin 70 maan tilastotietoa kolmen vuosikymmenen ajalta.

Romanttiset elokuvat lämmittävät, jos on kylmä

Fri, 17 Feb 2012 12:00:01 +0200

Yllättävä väite on Journal of Consumer Research-julkaisun mukaan todistettu oikeaksi, sillä kuluttajat valitsevat palellessaan romanttista katsottavaa.
Tutkijat olivat ennen tutkimusta selvillä siitä, että lämpö ja romanttinen rakkaus liittyvät monissa kielissä metaforan tasolla yhteen. Heitä alkoi kiinnostaa, että onko rakkaudella ja lämmöllä myös konkreettinen yhteys.

Tutkimushenkilöille juotettiin kylmää ja lämmintä teetä ja huoneen lämpötilaa muuteltiin lämpimästä kylmään. Kylmyydestä kärsivät olivat yksiselitteisesti kiinnostuneempia romanttisista elokuvista.

Tutkijat löysivät havainnolle tukea myös laboratorion ulkopuolelta. Elokuvavuokraamojen tilastot osoittavat, että romanttiset elokuvat käyvät kaupaksi viileillä keleillä.

Tutkijat totesivat, että fyysinen kylmyyden tunne laukaisee kiinnostuksen lämpimäksi koettuun romantiikkaan. Yllätys oli, että kun koehenkilöt tulivat tietoisiksi siitä että heillä on kylmä, kiinnostus romantiikkaan katosi.

Havainnoilla on käyttöä ainakin elokuvayhtiöille, joiden kannattaa julkaista romanttiset elokuvat talvisin.

Raskaana olevalle koira on hyödyllinen ystävä

Thu, 16 Feb 2012 15:12:43 +0200

Koira on ihmisen paras ystävä, varsinkin jos tämä ihminen sattuu olemaan raskaana. Liverpoolin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan koiran omistajat liikkuvat 50 prosentin todennäköisyydellä riittävästi, kun liikunnan määrää verrataan koirattomiin naisiin. Riittäväksi liikunnaksi katsotaan puolen tunnin päivittäinen reipas kävely.
Raskaana oleville naisille suositellaan yleisesti kävelyä, vaeltamista, hölkkäämistä ja uintia. Monet naiset suosivat kävelyä. Käveleminen on vähäriskistä liikuntaa, jonka ei koeta vaarantavan raskauden etenemistä.

Jatkossa tutkijoita kiinnostavat naiset, jotka eivät osallistu reippaisiin ulkoilutusretkiin. Mitä esteitä tai motivaatioita koirien ulkoiluttamiselle on ja määritteleekö koirien määrä tai rotu sitä, miten innokkaasti tuleva äiti ulkoiluun osallistuu. Miten esimerkiksi koiran koko vaikuttaa liikunnan tehokkuuteen.

Tutkijat toteavat, että koirien ulkoiluttaminen ei ratkaise raskaana olevien ylipaino-ongelmaa. Ratkaisuun tarvitaan laajempi strategia, jossa huomioidaan myös ruokailutottumukset.

Raskauden aikaisella vähäisellä liikunnalla ja ylipainon kertymisellä on todettu olevan haitallisia vaikutuksia sekä äidille että sikiölle. Ylipainoisen naisen synnytys saattaa olla vaikeampi, ja lapsen riski tulla ylipainoiseksi on suurempi. Tutkimuksessa selvitettiin 11000 naisen liikuntatottumuksia.

Lihavuuden taustalla luultua useammin sosiaaliset tekijät

Tue, 14 Feb 2012 15:01:40 +0200

Ruokavalintoihin ja liikuntaan vaikuttaviin psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.Valtiotieteen maisteri Hanna Konttisen väitöstutkimuksen mukaan pelkkä tieto ruokavaliosta ja paremmat liikuntamahdollisuudet eivät siis riitä ylipaino-ongelman ratkaisemiseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea kysymystä: Ensiksi selvitettiin, miten ylipainoisuus ja laihdutushistoria vaikuttavat siihen miten hyvin syömisen rajoittaminen puree. Toiseksi tutkittiin masennusoireiden vaikutusta syömiseen ja liikunnan vähäisyyteen. Kolmanneksi haluttiin tietää, mistä sosioekonomisten ryhmien erilaiset ruokailutottumukset johtuvat.

Henkilöt, jotka ovat tai olivat joskus olleet ylipainoisia, hyötyivät syömisen rajoittamisesta eniten. Itsekontrolli oli tässä ryhmässä parempi. Yllättävää oli se, että normaalipainoisilla syömisen rajoittaminen kieli painonhallinnan ongelmista.

Tunnesyömisen todettiin olevan yhteydessä masennukseen. Tunnesyöminen ei pelkästään selittänyt ylipainoisuutta, sillä masennusoireista kärsivä ei usko pystyvänsä säännölliseen liikuntaharrastukseen ja niin liikunta jää vähäiseksi. Uskon puute yhdistettynä kaloripitoiseen ruokaan johtaa painon kohoamiseen.

Alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä painotetaan ruoan edullisuutta ja tuttuutta terveellisyyden sijaan. Toisin sanoen vaikka tarjolla olisi terveellisempää ruokaa samaan hintaa, päätyy sitä harvemmin pienituloisen ostoskoriin. Suurituloisilla ja koulutetuilla ruokavalinnoissa korostui terveellisyys ja painonhallinta.

Raviveikkaajat ottavat liian suuria riskejä

Tue, 14 Feb 2012 15:00:59 +0200

Kokeneet ravipelaajat ottavat tarpeettoman suuria riskejä. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Niko Suhosen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan pelaajat kyllä tietävät todennäköiset voittajat, mutta pelaavat silti mahdollisia yllättäjiä enemmän kuin taloudellisesti olisi järkevää. Yllätyksiä etsivät pelaajat hävisivät yli puolet panoksistaan, kun todennäköisiä voittajia pelaamalla tappio olisi ollut vain 15 prosenttia.
Pelaajien käytöstä on kirjallisuudessa selitetty kahdella tavalla. Ensimmäisen teorian mukaan pelaajilla on mieltymys riskinottamiseen. Toisen näkökulman mukaan ihmiset aliarvioivat häviämisen riskin ja yliarvioivat voittomahdollisuutensa. Väitöskirjan mukaan pelaajien käyttäytyminen selittyy juuri virheellisen todennäköisyyskäsityksen kautta.

Aikaisemmissa tutkimuksessa on havaittu riskinoton lisääntyvän lähtö lähdöltä. Syynä tähän on nähty se, että pelaajat yrittävät voittaa takaisin aikaisemmissa lähdöissä häviämiään rahoja. Väitöstutkimuksessa tätä ilmiötä ei yllättäen havaittu. Lisensiaatti Niko Suhonen tulkitsee muutosta siten, että Internet-pelaaminen mahdollistaa pelaamisen jatkamisen ravien loppumisesta huolimatta.

Ravipelaajien käytöksen perusteella voidaan ymmärtää ja tutkia ihmisen riskikäyttäytymistä yleisesti. Erityisen tarpeen riskikäyttäytymisen ymmärtäminen on osakemarkkinoilla.

Tieteilijöiltä ratkaisu ykkösoluen mauttomuuteen

Tue, 14 Feb 2012 15:00:13 +0200

Irlantilaisessa Corkin ylipistossa on kehitetty hiivakanta, jonka avulla voidaan tuottaa alkoholipitoisuudeltaan matalaa mutta silti maultaan hyvää olutta. Hiivakanta on saatu aikaan geenimanipulaation avulla, eikä manipuloitua hiivaa oteta teollisuuskäyttöön. Manipuloimattoman kannan kehittäminen tuotantovaiheeseen vie vielä kolmesta viiteen vuotta.
Tutkimuksen tärkein tulos on se, että hiivaa jalostamalla saadaan aikaan kantoja, jotka tuottavat sokerista alkoholin sijaan solumassaa. Muutoin hiiva toimii normaalisti, eli se tuottaa oluelle täyteläisen maun.

Perinteisen hiivakannan metaboliikka muuttaa käymiskelpoiset sokerit puoliksi etanoliksi ja hiilidioksidiksi. Näiin syntynyt alkoholi poistetaan kalliin prosessin avulla tai sitten olutta laimennetaan tai olut tehdään alkujaan vähemmällä viljalla. Kaikissa tapauksissa oluen maku kärsii suuresti, mikä on omiaan rajoittamaan vähän alkoholia sisältävän tai alkoholittoman oluen menekkiä.

Uuden hiivan uskotaan kiinnostavan erityisesti erikoisoluiden valmistajia. Isot panimot tekevät massatuotteita, jolloin tuotanto suuntautuu perinteisen vahvuisiin oluisiin. Mikropanimot puolestaan etsivät kasvua erikoistuotteilla, ja tutkijoiden mukaan uusi oluttyyppi kiinnostaa todennäköisesti juuri erikoisoluiden ystäviä.

Aspergerin syndroomassa on eroja sosiaalisten vihjeiden havaitsemiskyvyssä

Fri, 10 Feb 2012 10:51:33 +0200

Aspergerin syndrooma eli oireyhtymä on kehityksellinen neurologinen häiriö. Se kuuluu laajempaan autismi-häiriöiden kirjoon. Aspergerin oireyhtymään kuuluvat oleellisena osana kommunikaatiovaikeudet.
Filosofian maisteri Satu Saalasti on väitöstutkimuksessaan selvittänyt kasvokkain tapahtuvalle sosiaaliselle kommunikaatiolle tärkeitä prosesseja.

Asperger-lapsilla oli vaikeuksia monimutkaisten sanallisten ohjeiden noudattamisessa. Tiedolla on käytännön merkitystä, sillä lasten koulunkäyntiä voidaan helpottaa yksinkertaisin keinoin. Vältetään pitkiä ja monimutkaisia sanallisia ohjeita, ..eikä selkeistä ohjeistä ole haittaa muillekaan.

Myös kasvonilmeiden tunnistaminen kokonaisuuksien perusteella oli hankalaa. Saalastin mukaan Asperger-aikuisilla oli vaikeuksia tunnistaa ilmeitä, kun kasvokuvista oli poistettu yksityiskohtia.

Eroja havaittin myös moniaistisen puheen havaitsemisessa. Aikuiset, joilla on Aspergerin oireyhtymä, havaitsivat kuultua ja nähtyä puhetta eri tavalla kuin verrokit, vaikka tunnistivat puhetta kuulonvaraisesti ja lukivat huulilta yhtä hyvin. Tulos vahvistaa käsitystä, että Aspergerin syndroomassa aistien yhteistoiminta on erilaista. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa se voi haitata, koska esimerkiksi keskustellessa yhdistetään kuultuun puheeseen nähtyjä ilmeitä ja eleitä.

Filosofian maisteri Satu Saalasti väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa logopedian alaan kuuluvasta aiheesta ensi perjantaina.

Kolme aiemmin dokumentoimatonta kieltä on saatu kirjoihin ja kansiin

Fri, 10 Feb 2012 10:50:54 +0200

Tuore tutkimus esittelee suomenruotsalaisen, albanialaisen ja kosovolaisen viittomakielen. Karin Hoyerin väitöskirja yleisen kielitieteen alalta perustuu näiden kielten sanakirjahankkeisiin. Se on myös puheenvuoro ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen puolesta, Hoyerin mukaan Balkanilla kuurot kuuluvat yhteiskunnan alimpaan kastiin.
Albaniassa ja Kosovossa kuuroja opetetaan edelleen vanhoilla metodeilla. Viittomakieltä ei käytetä opetuksessa, vaan opettaja puhuu ja kirjoittaa. Suomessa opetettiin näin 60-luvulla. Vanhalla opetustyylillä kuurot joutuvat ensin opettelemaan kirjoittamista ja lukemista itselleen vieraan puhutun kielen kautta. Viittomakieliä ei kirjoiteta. Näistä syistä kuurojen oppimistulokset ovat usein olleet heikkoja, tutkija toteaa.

Kaikki viittomakielet ovat omanlaisiaan. Niillä on omat kielioppinsa ja rakenteensa, vaikka ne ovat ottaneet vaikutteita puhutuista kielistä. Esimerkiksi suomenruotsalainen ja ruotsinruotsalainen viittomakieli ovat eri kieliä, Hoyer tarkentaa. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävät ovat pieni vähemmistö toisen pienen vähemmistön sisällä. Suomessa viittomakielentulkin koulutuksessa opiskellaan yleensä suomalaista viittomakieltä.

Väittelijän mukaan kuurojen kielellisen identiteetin vahvistaminen on tärkeää. Sen myötä kieliyhteisö voi ottaa vastuun kielisuunnittelusta, ja toimia esimerkiksi kielen virallisen aseman tunnustamiseksi ja viittomakielen saamiseksi kuurojen opetuskieleksi. Filosofian maisteri Karin Hoyer väitteli tänään Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

Aivotoiminnan muutokset vaikuttavat lihavuuteen

Fri, 10 Feb 2012 10:50:14 +0200

Lihominen on helppoa, mutta siitä johtuvien terveysongelmien hoitaminen on sekä kallista että vaikeaa. Siispä läskiongelmaa tutkitaan monesta suunnasta.
Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, miksi jotkut ..tai monet syövät niin paljon että lihovat. ..mutta se tiedetään, että nälän ja syömisen säätely hoituu pitkälti keskushermoston tasolla. Siksi on mahdollista, että liiallisen syömisen syy voisi liittyä myös siihen, miten aivot käsittelevät ruokaan ja nälkään liittyviä vihjeitä.

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat etsivät ratkaisua ihmisten korvien välistä. Tulokset osoittavat, että aivoilla on tärkeä merkitys lihomisessa. Kokeissa tutkittiin aivojen mielihyvän kokemuksia käsittelevien alueiden toimintaa aivokuvantamislaitteilla.

Tulokset osoittivat, että lihavilla ihmisillä mielihyvän kokemuksia käsittelevien aivojen tyvitumakkeiden sokerinkulutus oli reilusti suurempaa kuin verrokeilla. Lisäksi heillä aivojen mielihyväjärjestelmä reagoi voimakkaammin ruokien kuviin ja toisaalta otsalohkon itsesäätelyalueiden toiminta oli heillä heikompaa.

"Lihavien aivot saatavat siis tuottaa jatkuvasti ja herkemmin syömiseen kannustavia signaaleja, minkä johdosta he saattavat syödä silloinkin, kun keho ei tarvitsisi lisää energiaa", sanoo dosentti Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta.

"Tuloksilla on laajaa merkitystä lihavuuden syiden ymmärtämiselle, mutta toisaalta myös lihavuuden lääkehoitojen sekä painonhallinnan ja laihduttamisen psykologisten menetelmien kehittämiselle", Nummenmaa jatkaa.

Tutkimukseen osallistui vaikeasti lihavia ja normaalipainoisia ihmisiä. Koehenkilöiden aivojen sokerinkulutusta mitatiin positroniemissiotomografian avulla.

Ruokasignaalien, ruoka-kuvien, käsittelemistä aivoissa mitattiin magneettikuvauslaitteilla. Tulokset on julkaistu arvostetussa PloS ONE –tiedelehdessä.

Nisäkkäät kutistuvat nopeammin kuin kasvavat

Tue, 31 Jan 2012 13:55:35 +0200

Nisäkkäiden historiallisesta kasvukäyrästä on saatu uutta, mielenkiintoista tietoa. Calgaryn yliopiston tutkijat kartoittivat nisäkkäiden kasvua viimeisin 65 miljoonan vuoden aikana. Tällä pitkällä, dinosaurusten jälkeisellä ajanjaksolla maapallon nisäkkäiden koko on nimittäin kasvanut jatkuvasti.
Nisäkkäiden koko lisääntyi jatkuvasti 10 miljoonan sukupolven ajan. Kasvun määrä oli huikea, sillä moni nisäkäs kasvoi niin paljon, että vertailukohtana voi pitää kissan kasvamista vähitellen elefantin kokoiseksi.

Mutta samaan aikaan merenasukit, kuten valaat, tarvitsivat puolet lyhyemmän ajan kasvaakseen täyteen mittaansa.

Tutkijat, joihin kuuluivat myös suomalaiset Mikael Fortelius, Juha Saarinen ja Kari Lintulaakso, huomasivat, että nisäkkäät alkoivat jossain vaiheessa kutistua systemaattisesti. Noin sadan tuhannen sukupolven aikana maapallon nisäkkäät jälleen pienenivät, paljon nopeammin kuin mitä kasvaminen oli tapahtunut.

Tutkimuksessa kartoitettiin 28 eri nisäkäsryhmän historiallista kasvukäyrää neljällä eri mantereella. Osa lajeista muuttui suorastaan kääpiömäisiksi ja kuoli lopulta sukupuuttoon. Näin tapahtui esimerkiksi kääpiömammuteille ja -virtahevoille. Samoin kävi floresinihmisille, jotka elivät vielä 12 000 vuotta sitten Indonesiassa, Floresin saarella ja kasvoivat vain metrin mittaisiksi. Tutkijat arvelevat, että keskeinen syy kokonaisten nisäkäslajien kutistumiseen ja sukupuuttoon kuolemiseen oli mahdollisesti vähäinen ravinto.

Nisäkkäiden kutistuminen tapahtui kasvuun verrattuna kymmenkertaisella vauhdilla. Nyt tuore tutkimus auttaa tieteilijöitä ymmärtämään paremmin, mitä ympäristötekijät vaikuttavat lajien kutistumiseen ja katoamiseen. Valtavan haasteen tutkimukselle asettivat nisäkkäiden keskimääräiset elinajat, jotka vaihtelevat hiirten parista vuodesta elefanttien kahdeksaankymmeneen. Sukupuuttoon kuolleiden nisäkkäiden historiallinen kehitys pystyttiin rekonstruoimaan vertaamalla niiden ruumiinkokoa nykyisten nisäkäslajien elinaikaan.

Äidin tuki varhaislapsuudessa vaikuttaa muistin kehitykseen

Tue, 31 Jan 2012 13:53:16 +0200

Ihmisaivojen ohimolohkoissa sijaitsevalla hippokampuksella on keskeinen merkitys ihmisen muistille. Muodoltaan merihevosta muistuttavat aivojen osa on tärkeä elin myös koululaisten oppimisen kannalta - tuoreen tutkimuksen mukaan äidin huolenpito saattaa ennustaa, minkä kokoiseksi hippokampus eli niin kutsuttu aivoturso muodostuu.
Washingtonin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa kartoitettiin hieman alle sadan koululaisen oppimista ja etenkin sitä, minkälainen yhteys oli ennen kouluun menoa saadulla äidillisellä huolenpidolla ja muistille keskeisen hippokampuksen kehityksellä kouluiässä.

Pitkäkestoisen kokeen alkuvaiheessa lapsen eteen pantiin värikkäästi pakattu lahjapaketti - mutta pakettia piti ensin vain katsella kahdeksan minuutin ajan ennen avaamista. Äidin läsnäolon tehtävänä oli vähentää odotuksen luomaa turhautumista.

Yhteys äidin huolenpidon ja hippokampuksen kehityksen välillä osoittautui merkitseväksi. Tosin äidin huolenpidolla oli myönteisempi vaikutus terveiden ja hyvin voivien lasten hippokampuksen kokoon, kun taas kouluaikana masennuksesta kärsineillä lapsilla hippokampuksen koko ei ollut kehittynyt samoissa määrin. Tutkijat arvelivat, että lapsuudessa koettu ahdistuneisuus puolestaan hidastaa tämän tärkeän muistielimen kehitystä.

Tutkimus: millaista politiikkaa Jeesus tekisi?

Tue, 31 Jan 2012 13:52:12 +0200

Yhdysvalloissa uskonto ja etenkin kristinusko on vahvasti läsnä poliittisessa elämässä. Stanfordin yliopiston tutkijat halusivat selvittää, miten amerikkalaiset sovittavat yhteen poliittiset näkemyksensä ja kristillisen vakaumuksen.
Psykologian laitoksen tutkijat olivat kiinnostuneita myös siitä, millaista politiikkaa tutkimuskohteet uskoivat Jeesuksen tekevän, mikäli hän vaikuttaisi henkilönä nykyajan yhteiskunnallisessa elämässä.

Psykologi Lee D. Ross ja hänen kollegansa teettivät kyselyn 800 vastaajalla, jotka näkivät itsensä joko konservatiivisina tai liberaaleina kristinuskon harjoittajina. Kyselyllä oli kaksi painopistettä: yhteiskuntavastuu ja moraali.

Yhteiskuntavastuulla tutkijat tarkoittivat esimerkiksi progressiivista verotusta, laittomien siirtolaisien oikeuksien hyväksymistä ja sosiaalipalvelujen kohentamista. Moraalilla puolestaan viitattiin aborttioikeuteen ja seksuaalisten vähemmistöjen avioliittoon liittyviin näkemyksiin.

Kun vastaajilta kysyttiin, miten he uskoisivat Jeesuksen suhtautuvan yhteiskuntavastuuseen ja moraaliin, oli vastausten jakauma yllättävä: konservatiivi-kristityt ajattelivat, että Jeesus olisi heitä vapaamielisempi yhteiskuntavastuun suhteen, mutta tiukempi näkemyksissään moraalista.

Liberaalit puolestaan ajattelivat Jeesuksen suhtautuvan jopa heitä itseään vapaamielisemmin sosiaalietuuksien kehittämiseen, mutta vähemmän liberaalisti yhteiskunnan moraalisiin kysymyksiin.

Sekä konservatiivit että liberaalit uskoivat toisin sanoen siihen, että Jeesus olisi yhteiskuntavastuuta korostavan politiikan puolella, mutta ei suhtautuisi suopeasti esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksiin.

Venäjältä löytyi 7500 vuotta vanhoja kalastustarpeita

Fri, 27 Jan 2012 11:43:00 +0200

Kansainvälinen arkeologiryhmä on tehnyt mielenkiintoisen löydön Moskovan läheltä Venäjältä. Espanjalaisvetoinen ryhmä löysi seitsemän ja puoli tuhatta vuotta vanhoja kalastustarpeita, jotka ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan hämmästyttävän edistyneitä.
Löydös auttaa tutkijoita ymmärtämään kalastuksen roolia holoseenin eli viimeisimmän jääkauden jälkeisen lämpimän geologisen kauden aikaan. Tutkijat pystyvät näin kartoittamaan kalastuksen merkitystä etenkin niillä alueilla, jossa maatalous tuli tunnetuksi vasta myöhemmin, rautakaudella.

Tähän asti on luultu, että mesoliittisen kauden ihmiset vaihtoivat asuinpaikkaa vuodenajan mukaan, mutta Moskovan läheltä löydetyt kalastusvälineet ja majoitusten jäännökset viittaavat pysyvämpään asutukseen seudulla. Ryhmää johtaneen arkeologi Ignacio Clementen mukaan kalastuksella oli keskeinen rooli yhteisön ravitsemisessa, sillä kalaa voitiin säilöä.

Mitä Moskovan läheiseltä Dubnan jokisuistolta sitten löytyi? Kolme vuotta kestäneen kaivausprojektin aikana talteen kerättiin ruokailuvälineitä, kuten lusikoita ja lautasia. Lisäksi esiin kaivettiin työkaluja, metsästysvälineitä ja kalastustarpeita, jotka viittaavat useiden eri kalastustekniikoiden käyttöön. Joukossa oli muun muassa kaksi suurikokoista, puusta tehtyä katiskaa, jotka olivat säilyneet niin hyvin, että tallella oli niiden kasvikuiduista valmistetut köydet. Joukossa oli myös kalojen käsittelyyn tarkoitettuja välineitä, kuten koukkuja, harppuunoita, verkoissa käytettyjä painoja sekä verkkojen korjaamiseen tarkoitettuja neuloja, ja jopa kalan perkaamiseen tarkoitettuja veitsiä.

Ensimmäiset havainnot Moskovan läheisestä arkeologisesta aarteesta saatiin, kun Dubna-jokeen alettiin tehdä kanaalia 80-luvulla. Nyt Zamostjen kaivausalueella on löydettävissä neljältä eri historialliselta peräisin olevia jäänteitä. Harvinaista viimeisimmissä löydöissä on se, että orgaanisia aineita, kuten puuta, luita, puiden lehtiä ja kalan jäänteitä on säilynyt näinkin hyvin. Selityksenä on arkeologi Ignacio Clementen mukaan se, että löydöt tehtiin syvältä maan pinnan alta turvesoista ja jopa pohjavesien syvyydeltä asti. Maan syvyyksissä nämä muinaisten kalastajien aarteet ovat säilyneet näihin päiviin asti – ja näyttää siltä, että kalastajat olivat taitavia jo seitsemän ja puoli tuhatta vuotta sitten.

Öljyssä paistaminen terveellisempää kuin rasvassa paistaminen

Fri, 27 Jan 2012 11:41:59 +0200

Länsimaissa ruuan keskeisen valmistustapa on rasvassa tai öljyssä paistaminen. Rasvassa paistettua ruokaa on pidetty jo pitkään epäterveellisenä ja ennen kaikkea sydän- ja verisuonitautien aiheuttajana. Paistamisen epäterveellinen vaikutus perustuu siihen, että paistamisessa öljyn sisältämä rasva imeytyy ruokaan tehokkaasti, jolloin myös kalorien määrä kasvaa.
Toisaalta Välimeren alueen maissa ruoka paistetaan joko oliivi- tai auringonkukansiemenöljyssä, eikä tätä ole pidetty mitenkään vaarallisena.

Madridin yliopiston tutkijat halusivat selvittää, miten öljyssä paistaminen todella vaikuttaa. Tutkimuksen kohteena oli yli neljänkymmenen tuhannen aikuisen ruuanlaittotavat yhdentoista vuoden aikana. Tutkimusryhmään kuuluneet olivat iältään kahdestakymmenestäyhdeksästä kuuteenkymmeneenyhdeksään vuotta, eikä kellään heistä ollut sydänsairautta tutkimuksen alkaessa.

Tutkimuskohteilta kysyttiin heidän ruuanlaittotavoistaan ja esimerkiksi siitä, millä paistamistavalla ruoka oli valmistettu. Tämän perusteella heidät jaettiin neljään eri ryhmään, joista ensimmäinen käytti vähiten paistamista ja neljäs eniten.

Tutkijat totesivat, että välimerellisten maiden kulttuuriin kuuluvalla, oliivi ja auringonkukkaöljyyn perustuvalla paistamisella ei ole selvää yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että tutkijoiden mielestä tutkimuksen toteuttaminen maassa, jossa paistamiseen käytetään paljon voita tai muita rasvoja, olisi tulos ollut aivan toisenlainen.

Tutkijaryhmään kuuluva professori Michael Leitzmann toteaa kokeen osoittavan, ettei ruuan paistamisella ole sinänsä epäterveellistä vaikutusta. Enemmän merkitystä on sillä, minkälaista ruokaa paistaa ja kuinka paljon rasvaa käytetään. Joten, jos haluaa välttää vaikkapa sepelvaltimotautia, kannattaa ruuanlaitossa suosia mieluummin öljyä kuin esimerkiksi voita.

Voimakas aurinkomyrsky iskee maahan tiistaina

Tue, 24 Jan 2012 13:40:53 +0200

Voimakas aurinkomyrsky iskeytyy maan magneettikenttään tiistaina, ennustaa Yhdysvaltain avaruussääkeskus. Myrsky saattaa vaikuttaa lentoliikenteeseen, sähköverkkoihin ja satelliitteihin. Kyseessä on voimakkain maahan iskeytynyt aurinkomyrsky kuuteen vuoteen.
Auringon koronasta eli kaasukehästä sinkosi sunnuntaina suuri kappale kohti maata. Kappale matkaa maata kohti noin 2 000 kilometriä sekunnissa, mikä on noin viisi kertaa nopeammin kuin auringosta lähteneet hiukkaset yleensä kulkevat.

Hiukkasmassa iskee maan magneettikenttään muurinmurtajan lailla, kuvailee Yhdysvaltain avaruussääkeskuksen edustaja Terry Onsager. Törmäyksessä syntyvä energia saa magneettikentän aaltoilemaan.

Häiriöitä voi ilmetä lentoliikenteen käyttämillä radiotaajuuksilla lähellä pohjoisnapaa. Tästä syystä Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian välisiä lentoja voidaan joutua muuttamaan.
Aurinkomyrsky on voimakkuudeltaan kolmostasoa viisiportaisella asteikolla.

Miten aurinkomyrsky muuten näkyy täällä Suomessa? Mikäli taivas riittävästi selkenee, saattaa illalla esiintyä poikkeuksellisen paljon revontulia.

Yhdessä proteiinissa vastaus lukuisiin syöpähoitoihin

Tue, 24 Jan 2012 13:40:09 +0200

Syöpätutkimuksessa on mahdollisesti otettu huomattava harppaus saksalaisessa Göttingenin yliopistossa. Tutkijat ovat huomanneet, että yhden yksittäisen proteiinin käsittely saattaa estää usean eri syöpätaudin kehittymisen.
Proteiinin nimi on HSP 90 ja se toimii soluissa muita proteiineja suojaavana kilpenä. Kohdistamalla hoidot HSP90 –proteiiniin tutkijat pääsivät käsiksi MIF-geeninä tunnettuun proteiiniin.

MIF-geeni tulee sanoista “migration inhibitory factor, joka on suomennettuna "makrofagien liikkumista estävä tekijä. Makrofagit ovat valkosoluja, joiden tehtävänä on muun muassa syödä bakteereja. MIF-geenillä on havaittu olevan yhteys myös moniin muihin tauteihin, kuten diabetekseen.

Saksalaistutkijat havaitsivat, että HSP90 proteiinin kautta päästään käsiksi myös MIF-geeniin. Tällä oli koeolosuhteissa ehkäisevä vaikutus rintasyövän kehittymiseen. Samaan aikaan Harvardin yliopiston yhteydessä toimivassa Dana-Farber –instituutissa tehtiin kokeita, joissa myös havaittiin HSP 90 –proteiinin merkitys. Bostonilaiset pääsivät proteiinia pommittamalla käsiksi JAK2 –entsyymiin, joka puolestaan aiheuttaa leukemiaa.

Tulokset julkaisi Journal of Experimental Medicine. Artikkelin perusteella näyttää siltä, että yhdellä proteiinilla on huomattava merkitys usean eri taudin ja erityisesti syöpien hoidossa.