Aspergerin syndroomassa on eroja sosiaalisten vihjeiden havaitsemiskyvyssä

Fri, 10 Feb 2012 10:51:33 +0200

Aspergerin syndrooma eli oireyhtymä on kehityksellinen neurologinen häiriö. Se kuuluu laajempaan autismi-häiriöiden kirjoon. Aspergerin oireyhtymään kuuluvat oleellisena osana kommunikaatiovaikeudet.
Filosofian maisteri Satu Saalasti on väitöstutkimuksessaan selvittänyt kasvokkain tapahtuvalle sosiaaliselle kommunikaatiolle tärkeitä prosesseja.

Asperger-lapsilla oli vaikeuksia monimutkaisten sanallisten ohjeiden noudattamisessa. Tiedolla on käytännön merkitystä, sillä lasten koulunkäyntiä voidaan helpottaa yksinkertaisin keinoin. Vältetään pitkiä ja monimutkaisia sanallisia ohjeita, ..eikä selkeistä ohjeistä ole haittaa muillekaan.

Myös kasvonilmeiden tunnistaminen kokonaisuuksien perusteella oli hankalaa. Saalastin mukaan Asperger-aikuisilla oli vaikeuksia tunnistaa ilmeitä, kun kasvokuvista oli poistettu yksityiskohtia.

Eroja havaittin myös moniaistisen puheen havaitsemisessa. Aikuiset, joilla on Aspergerin oireyhtymä, havaitsivat kuultua ja nähtyä puhetta eri tavalla kuin verrokit, vaikka tunnistivat puhetta kuulonvaraisesti ja lukivat huulilta yhtä hyvin. Tulos vahvistaa käsitystä, että Aspergerin syndroomassa aistien yhteistoiminta on erilaista. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa se voi haitata, koska esimerkiksi keskustellessa yhdistetään kuultuun puheeseen nähtyjä ilmeitä ja eleitä.

Filosofian maisteri Satu Saalasti väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa logopedian alaan kuuluvasta aiheesta ensi perjantaina.

Kolme aiemmin dokumentoimatonta kieltä on saatu kirjoihin ja kansiin

Fri, 10 Feb 2012 10:50:54 +0200

Tuore tutkimus esittelee suomenruotsalaisen, albanialaisen ja kosovolaisen viittomakielen. Karin Hoyerin väitöskirja yleisen kielitieteen alalta perustuu näiden kielten sanakirjahankkeisiin. Se on myös puheenvuoro ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen puolesta, Hoyerin mukaan Balkanilla kuurot kuuluvat yhteiskunnan alimpaan kastiin.
Albaniassa ja Kosovossa kuuroja opetetaan edelleen vanhoilla metodeilla. Viittomakieltä ei käytetä opetuksessa, vaan opettaja puhuu ja kirjoittaa. Suomessa opetettiin näin 60-luvulla. Vanhalla opetustyylillä kuurot joutuvat ensin opettelemaan kirjoittamista ja lukemista itselleen vieraan puhutun kielen kautta. Viittomakieliä ei kirjoiteta. Näistä syistä kuurojen oppimistulokset ovat usein olleet heikkoja, tutkija toteaa.

Kaikki viittomakielet ovat omanlaisiaan. Niillä on omat kielioppinsa ja rakenteensa, vaikka ne ovat ottaneet vaikutteita puhutuista kielistä. Esimerkiksi suomenruotsalainen ja ruotsinruotsalainen viittomakieli ovat eri kieliä, Hoyer tarkentaa. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävät ovat pieni vähemmistö toisen pienen vähemmistön sisällä. Suomessa viittomakielentulkin koulutuksessa opiskellaan yleensä suomalaista viittomakieltä.

Väittelijän mukaan kuurojen kielellisen identiteetin vahvistaminen on tärkeää. Sen myötä kieliyhteisö voi ottaa vastuun kielisuunnittelusta, ja toimia esimerkiksi kielen virallisen aseman tunnustamiseksi ja viittomakielen saamiseksi kuurojen opetuskieleksi. Filosofian maisteri Karin Hoyer väitteli tänään Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

Aivotoiminnan muutokset vaikuttavat lihavuuteen

Fri, 10 Feb 2012 10:50:14 +0200

Lihominen on helppoa, mutta siitä johtuvien terveysongelmien hoitaminen on sekä kallista että vaikeaa. Siispä läskiongelmaa tutkitaan monesta suunnasta.
Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, miksi jotkut ..tai monet syövät niin paljon että lihovat. ..mutta se tiedetään, että nälän ja syömisen säätely hoituu pitkälti keskushermoston tasolla. Siksi on mahdollista, että liiallisen syömisen syy voisi liittyä myös siihen, miten aivot käsittelevät ruokaan ja nälkään liittyviä vihjeitä.

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat etsivät ratkaisua ihmisten korvien välistä. Tulokset osoittavat, että aivoilla on tärkeä merkitys lihomisessa. Kokeissa tutkittiin aivojen mielihyvän kokemuksia käsittelevien alueiden toimintaa aivokuvantamislaitteilla.

Tulokset osoittivat, että lihavilla ihmisillä mielihyvän kokemuksia käsittelevien aivojen tyvitumakkeiden sokerinkulutus oli reilusti suurempaa kuin verrokeilla. Lisäksi heillä aivojen mielihyväjärjestelmä reagoi voimakkaammin ruokien kuviin ja toisaalta otsalohkon itsesäätelyalueiden toiminta oli heillä heikompaa.

"Lihavien aivot saatavat siis tuottaa jatkuvasti ja herkemmin syömiseen kannustavia signaaleja, minkä johdosta he saattavat syödä silloinkin, kun keho ei tarvitsisi lisää energiaa", sanoo dosentti Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta.

"Tuloksilla on laajaa merkitystä lihavuuden syiden ymmärtämiselle, mutta toisaalta myös lihavuuden lääkehoitojen sekä painonhallinnan ja laihduttamisen psykologisten menetelmien kehittämiselle", Nummenmaa jatkaa.

Tutkimukseen osallistui vaikeasti lihavia ja normaalipainoisia ihmisiä. Koehenkilöiden aivojen sokerinkulutusta mitatiin positroniemissiotomografian avulla.

Ruokasignaalien, ruoka-kuvien, käsittelemistä aivoissa mitattiin magneettikuvauslaitteilla. Tulokset on julkaistu arvostetussa PloS ONE –tiedelehdessä.

Nisäkkäät kutistuvat nopeammin kuin kasvavat

Tue, 31 Jan 2012 13:55:35 +0200

Nisäkkäiden historiallisesta kasvukäyrästä on saatu uutta, mielenkiintoista tietoa. Calgaryn yliopiston tutkijat kartoittivat nisäkkäiden kasvua viimeisin 65 miljoonan vuoden aikana. Tällä pitkällä, dinosaurusten jälkeisellä ajanjaksolla maapallon nisäkkäiden koko on nimittäin kasvanut jatkuvasti.
Nisäkkäiden koko lisääntyi jatkuvasti 10 miljoonan sukupolven ajan. Kasvun määrä oli huikea, sillä moni nisäkäs kasvoi niin paljon, että vertailukohtana voi pitää kissan kasvamista vähitellen elefantin kokoiseksi.

Mutta samaan aikaan merenasukit, kuten valaat, tarvitsivat puolet lyhyemmän ajan kasvaakseen täyteen mittaansa.

Tutkijat, joihin kuuluivat myös suomalaiset Mikael Fortelius, Juha Saarinen ja Kari Lintulaakso, huomasivat, että nisäkkäät alkoivat jossain vaiheessa kutistua systemaattisesti. Noin sadan tuhannen sukupolven aikana maapallon nisäkkäät jälleen pienenivät, paljon nopeammin kuin mitä kasvaminen oli tapahtunut.

Tutkimuksessa kartoitettiin 28 eri nisäkäsryhmän historiallista kasvukäyrää neljällä eri mantereella. Osa lajeista muuttui suorastaan kääpiömäisiksi ja kuoli lopulta sukupuuttoon. Näin tapahtui esimerkiksi kääpiömammuteille ja -virtahevoille. Samoin kävi floresinihmisille, jotka elivät vielä 12 000 vuotta sitten Indonesiassa, Floresin saarella ja kasvoivat vain metrin mittaisiksi. Tutkijat arvelevat, että keskeinen syy kokonaisten nisäkäslajien kutistumiseen ja sukupuuttoon kuolemiseen oli mahdollisesti vähäinen ravinto.

Nisäkkäiden kutistuminen tapahtui kasvuun verrattuna kymmenkertaisella vauhdilla. Nyt tuore tutkimus auttaa tieteilijöitä ymmärtämään paremmin, mitä ympäristötekijät vaikuttavat lajien kutistumiseen ja katoamiseen. Valtavan haasteen tutkimukselle asettivat nisäkkäiden keskimääräiset elinajat, jotka vaihtelevat hiirten parista vuodesta elefanttien kahdeksaankymmeneen. Sukupuuttoon kuolleiden nisäkkäiden historiallinen kehitys pystyttiin rekonstruoimaan vertaamalla niiden ruumiinkokoa nykyisten nisäkäslajien elinaikaan.

Äidin tuki varhaislapsuudessa vaikuttaa muistin kehitykseen

Tue, 31 Jan 2012 13:53:16 +0200

Ihmisaivojen ohimolohkoissa sijaitsevalla hippokampuksella on keskeinen merkitys ihmisen muistille. Muodoltaan merihevosta muistuttavat aivojen osa on tärkeä elin myös koululaisten oppimisen kannalta - tuoreen tutkimuksen mukaan äidin huolenpito saattaa ennustaa, minkä kokoiseksi hippokampus eli niin kutsuttu aivoturso muodostuu.
Washingtonin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa kartoitettiin hieman alle sadan koululaisen oppimista ja etenkin sitä, minkälainen yhteys oli ennen kouluun menoa saadulla äidillisellä huolenpidolla ja muistille keskeisen hippokampuksen kehityksellä kouluiässä.

Pitkäkestoisen kokeen alkuvaiheessa lapsen eteen pantiin värikkäästi pakattu lahjapaketti - mutta pakettia piti ensin vain katsella kahdeksan minuutin ajan ennen avaamista. Äidin läsnäolon tehtävänä oli vähentää odotuksen luomaa turhautumista.

Yhteys äidin huolenpidon ja hippokampuksen kehityksen välillä osoittautui merkitseväksi. Tosin äidin huolenpidolla oli myönteisempi vaikutus terveiden ja hyvin voivien lasten hippokampuksen kokoon, kun taas kouluaikana masennuksesta kärsineillä lapsilla hippokampuksen koko ei ollut kehittynyt samoissa määrin. Tutkijat arvelivat, että lapsuudessa koettu ahdistuneisuus puolestaan hidastaa tämän tärkeän muistielimen kehitystä.

Tutkimus: millaista politiikkaa Jeesus tekisi?

Tue, 31 Jan 2012 13:52:12 +0200

Yhdysvalloissa uskonto ja etenkin kristinusko on vahvasti läsnä poliittisessa elämässä. Stanfordin yliopiston tutkijat halusivat selvittää, miten amerikkalaiset sovittavat yhteen poliittiset näkemyksensä ja kristillisen vakaumuksen.
Psykologian laitoksen tutkijat olivat kiinnostuneita myös siitä, millaista politiikkaa tutkimuskohteet uskoivat Jeesuksen tekevän, mikäli hän vaikuttaisi henkilönä nykyajan yhteiskunnallisessa elämässä.

Psykologi Lee D. Ross ja hänen kollegansa teettivät kyselyn 800 vastaajalla, jotka näkivät itsensä joko konservatiivisina tai liberaaleina kristinuskon harjoittajina. Kyselyllä oli kaksi painopistettä: yhteiskuntavastuu ja moraali.

Yhteiskuntavastuulla tutkijat tarkoittivat esimerkiksi progressiivista verotusta, laittomien siirtolaisien oikeuksien hyväksymistä ja sosiaalipalvelujen kohentamista. Moraalilla puolestaan viitattiin aborttioikeuteen ja seksuaalisten vähemmistöjen avioliittoon liittyviin näkemyksiin.

Kun vastaajilta kysyttiin, miten he uskoisivat Jeesuksen suhtautuvan yhteiskuntavastuuseen ja moraaliin, oli vastausten jakauma yllättävä: konservatiivi-kristityt ajattelivat, että Jeesus olisi heitä vapaamielisempi yhteiskuntavastuun suhteen, mutta tiukempi näkemyksissään moraalista.

Liberaalit puolestaan ajattelivat Jeesuksen suhtautuvan jopa heitä itseään vapaamielisemmin sosiaalietuuksien kehittämiseen, mutta vähemmän liberaalisti yhteiskunnan moraalisiin kysymyksiin.

Sekä konservatiivit että liberaalit uskoivat toisin sanoen siihen, että Jeesus olisi yhteiskuntavastuuta korostavan politiikan puolella, mutta ei suhtautuisi suopeasti esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksiin.

Venäjältä löytyi 7500 vuotta vanhoja kalastustarpeita

Fri, 27 Jan 2012 11:43:00 +0200

Kansainvälinen arkeologiryhmä on tehnyt mielenkiintoisen löydön Moskovan läheltä Venäjältä. Espanjalaisvetoinen ryhmä löysi seitsemän ja puoli tuhatta vuotta vanhoja kalastustarpeita, jotka ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan hämmästyttävän edistyneitä.
Löydös auttaa tutkijoita ymmärtämään kalastuksen roolia holoseenin eli viimeisimmän jääkauden jälkeisen lämpimän geologisen kauden aikaan. Tutkijat pystyvät näin kartoittamaan kalastuksen merkitystä etenkin niillä alueilla, jossa maatalous tuli tunnetuksi vasta myöhemmin, rautakaudella.

Tähän asti on luultu, että mesoliittisen kauden ihmiset vaihtoivat asuinpaikkaa vuodenajan mukaan, mutta Moskovan läheltä löydetyt kalastusvälineet ja majoitusten jäännökset viittaavat pysyvämpään asutukseen seudulla. Ryhmää johtaneen arkeologi Ignacio Clementen mukaan kalastuksella oli keskeinen rooli yhteisön ravitsemisessa, sillä kalaa voitiin säilöä.

Mitä Moskovan läheiseltä Dubnan jokisuistolta sitten löytyi? Kolme vuotta kestäneen kaivausprojektin aikana talteen kerättiin ruokailuvälineitä, kuten lusikoita ja lautasia. Lisäksi esiin kaivettiin työkaluja, metsästysvälineitä ja kalastustarpeita, jotka viittaavat useiden eri kalastustekniikoiden käyttöön. Joukossa oli muun muassa kaksi suurikokoista, puusta tehtyä katiskaa, jotka olivat säilyneet niin hyvin, että tallella oli niiden kasvikuiduista valmistetut köydet. Joukossa oli myös kalojen käsittelyyn tarkoitettuja välineitä, kuten koukkuja, harppuunoita, verkoissa käytettyjä painoja sekä verkkojen korjaamiseen tarkoitettuja neuloja, ja jopa kalan perkaamiseen tarkoitettuja veitsiä.

Ensimmäiset havainnot Moskovan läheisestä arkeologisesta aarteesta saatiin, kun Dubna-jokeen alettiin tehdä kanaalia 80-luvulla. Nyt Zamostjen kaivausalueella on löydettävissä neljältä eri historialliselta peräisin olevia jäänteitä. Harvinaista viimeisimmissä löydöissä on se, että orgaanisia aineita, kuten puuta, luita, puiden lehtiä ja kalan jäänteitä on säilynyt näinkin hyvin. Selityksenä on arkeologi Ignacio Clementen mukaan se, että löydöt tehtiin syvältä maan pinnan alta turvesoista ja jopa pohjavesien syvyydeltä asti. Maan syvyyksissä nämä muinaisten kalastajien aarteet ovat säilyneet näihin päiviin asti – ja näyttää siltä, että kalastajat olivat taitavia jo seitsemän ja puoli tuhatta vuotta sitten.

Öljyssä paistaminen terveellisempää kuin rasvassa paistaminen

Fri, 27 Jan 2012 11:41:59 +0200

Länsimaissa ruuan keskeisen valmistustapa on rasvassa tai öljyssä paistaminen. Rasvassa paistettua ruokaa on pidetty jo pitkään epäterveellisenä ja ennen kaikkea sydän- ja verisuonitautien aiheuttajana. Paistamisen epäterveellinen vaikutus perustuu siihen, että paistamisessa öljyn sisältämä rasva imeytyy ruokaan tehokkaasti, jolloin myös kalorien määrä kasvaa.
Toisaalta Välimeren alueen maissa ruoka paistetaan joko oliivi- tai auringonkukansiemenöljyssä, eikä tätä ole pidetty mitenkään vaarallisena.

Madridin yliopiston tutkijat halusivat selvittää, miten öljyssä paistaminen todella vaikuttaa. Tutkimuksen kohteena oli yli neljänkymmenen tuhannen aikuisen ruuanlaittotavat yhdentoista vuoden aikana. Tutkimusryhmään kuuluneet olivat iältään kahdestakymmenestäyhdeksästä kuuteenkymmeneenyhdeksään vuotta, eikä kellään heistä ollut sydänsairautta tutkimuksen alkaessa.

Tutkimuskohteilta kysyttiin heidän ruuanlaittotavoistaan ja esimerkiksi siitä, millä paistamistavalla ruoka oli valmistettu. Tämän perusteella heidät jaettiin neljään eri ryhmään, joista ensimmäinen käytti vähiten paistamista ja neljäs eniten.

Tutkijat totesivat, että välimerellisten maiden kulttuuriin kuuluvalla, oliivi ja auringonkukkaöljyyn perustuvalla paistamisella ei ole selvää yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että tutkijoiden mielestä tutkimuksen toteuttaminen maassa, jossa paistamiseen käytetään paljon voita tai muita rasvoja, olisi tulos ollut aivan toisenlainen.

Tutkijaryhmään kuuluva professori Michael Leitzmann toteaa kokeen osoittavan, ettei ruuan paistamisella ole sinänsä epäterveellistä vaikutusta. Enemmän merkitystä on sillä, minkälaista ruokaa paistaa ja kuinka paljon rasvaa käytetään. Joten, jos haluaa välttää vaikkapa sepelvaltimotautia, kannattaa ruuanlaitossa suosia mieluummin öljyä kuin esimerkiksi voita.

Voimakas aurinkomyrsky iskee maahan tiistaina

Tue, 24 Jan 2012 13:40:53 +0200

Voimakas aurinkomyrsky iskeytyy maan magneettikenttään tiistaina, ennustaa Yhdysvaltain avaruussääkeskus. Myrsky saattaa vaikuttaa lentoliikenteeseen, sähköverkkoihin ja satelliitteihin. Kyseessä on voimakkain maahan iskeytynyt aurinkomyrsky kuuteen vuoteen.
Auringon koronasta eli kaasukehästä sinkosi sunnuntaina suuri kappale kohti maata. Kappale matkaa maata kohti noin 2 000 kilometriä sekunnissa, mikä on noin viisi kertaa nopeammin kuin auringosta lähteneet hiukkaset yleensä kulkevat.

Hiukkasmassa iskee maan magneettikenttään muurinmurtajan lailla, kuvailee Yhdysvaltain avaruussääkeskuksen edustaja Terry Onsager. Törmäyksessä syntyvä energia saa magneettikentän aaltoilemaan.

Häiriöitä voi ilmetä lentoliikenteen käyttämillä radiotaajuuksilla lähellä pohjoisnapaa. Tästä syystä Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian välisiä lentoja voidaan joutua muuttamaan.
Aurinkomyrsky on voimakkuudeltaan kolmostasoa viisiportaisella asteikolla.

Miten aurinkomyrsky muuten näkyy täällä Suomessa? Mikäli taivas riittävästi selkenee, saattaa illalla esiintyä poikkeuksellisen paljon revontulia.

Yhdessä proteiinissa vastaus lukuisiin syöpähoitoihin

Tue, 24 Jan 2012 13:40:09 +0200

Syöpätutkimuksessa on mahdollisesti otettu huomattava harppaus saksalaisessa Göttingenin yliopistossa. Tutkijat ovat huomanneet, että yhden yksittäisen proteiinin käsittely saattaa estää usean eri syöpätaudin kehittymisen.
Proteiinin nimi on HSP 90 ja se toimii soluissa muita proteiineja suojaavana kilpenä. Kohdistamalla hoidot HSP90 –proteiiniin tutkijat pääsivät käsiksi MIF-geeninä tunnettuun proteiiniin.

MIF-geeni tulee sanoista “migration inhibitory factor, joka on suomennettuna "makrofagien liikkumista estävä tekijä. Makrofagit ovat valkosoluja, joiden tehtävänä on muun muassa syödä bakteereja. MIF-geenillä on havaittu olevan yhteys myös moniin muihin tauteihin, kuten diabetekseen.

Saksalaistutkijat havaitsivat, että HSP90 proteiinin kautta päästään käsiksi myös MIF-geeniin. Tällä oli koeolosuhteissa ehkäisevä vaikutus rintasyövän kehittymiseen. Samaan aikaan Harvardin yliopiston yhteydessä toimivassa Dana-Farber –instituutissa tehtiin kokeita, joissa myös havaittiin HSP 90 –proteiinin merkitys. Bostonilaiset pääsivät proteiinia pommittamalla käsiksi JAK2 –entsyymiin, joka puolestaan aiheuttaa leukemiaa.

Tulokset julkaisi Journal of Experimental Medicine. Artikkelin perusteella näyttää siltä, että yhdellä proteiinilla on huomattava merkitys usean eri taudin ja erityisesti syöpien hoidossa.

Negatiiviset kokemukset seuraelämässä tekevät sairaiksi?

Tue, 24 Jan 2012 13:39:19 +0200

Seuraelämän negatiiviset kokemukset saattavat vaikuttaa myös ihmisen fyysiseen terveyteen. Kalifornian yliopiston tutkijat testasivat terveyden ja sosiaalisten suhteiden yhteyttä sadankahdenkymmenen terveen aikuisen koeryhmällä.
Heitä pyydettiin raportoimaan kanssakäymisestään muiden ihmisten kansas kahdeksan päivän ajan. Tästä neljän päivän kuluttua tutkijat mittasivat kokeen kohteiden tulehduksellisia sytokiineja, joita löytyy ihmisen syljestä stressaavissa tilanteissa.

Tutkimuksessa havaittiin, että ikävät sosiaaliset kokemukset, kuten perheriidat tai sanaharkat ystävien kanssa olivat yhteydessä kohonneisiin tulehdusarvoihin. Toisaalta taas vapaa-ajalla, kuten urheiluharrastuksessa tapahtuneet konfliktit eivät aiheuttaneet merkittävää muutosta tulehdusta ilmaisevissa molekyyleissä. Toisin oli työelämän ja seurustelusuhteiden ongelmissa – niissä koehenkilöiden tulehdusarvot ja sytokiinien määrä oli jälleen koholla.

Sytokiinit ovat yhteyssä moniin sairauksiin, kuten erilaisiin syöpiin, diabetekseen, sekä sydän- ja verisuontitauteihin. Lopullisen varmuuden saamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimuksia, mutta tämän Kalifornian yliopiston tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että negatiiviset kokemukset sosiaalisessa kanssakäymisessä lisäävät todennäköisyyttä sairastua vakavaan tautiin.

Tutkijat löysivät "ravitsemusgeenin" – ratkaisu mailman ruokapulaan?

Tue, 17 Jan 2012 16:40:14 +0200

Warwickin yliopiston tutkijat ovat löytäneet niin sanotun "ravitsemusgeenin", joka säätelee ravintoaineiden siirtymistä kasvista siemeniin. Yhteistyössä Oxfordin yliopiston kanssa tehdyssä tutkimuksessa maissikasveista löydettiin ensimmäistä kertaa geeni, joka ikään kuin optimoi satoa lisäävien siementen ravinnollisuutta.
Meg Yhdeksi nimetty geeni poikkeaa useimmista geeneistä, että se on lähtökohdiltaan sukupuolinen. Tätä geenin yksipuolista aktiivisuutaan kutsutaan leimautumiseksi ja näitä geenejä esiintyy toisinaan myös ihmisen geeneissä sikiökehitysvaihteessa.

Mutta kasveissa näitä leimautuneita geenejä havaittiin Warwickin yliopistossa nyt ensimmäistä kertaa – tutkijat uskovat, että havainto auttaa ymmärtämään mekanismia, joka vaikuttaa siementen kokoon ja tätä kautta viljakasvien tuottavuuteen. Samalla mahdollisuudet geenimuunnellun viljasadon tuottamiseen paranevat. Näin tutkijat ovat askeleen lähempänä ravitsemisongelman ratkaisua, joka syntyy jatkuvasti maailman kasvavasta väestöstä.

Suomalaistutkijat kyseenalaistavat yliaktiivisen rakon oireyhtymän

Tue, 17 Jan 2012 16:37:32 +0200

Kaksi suomalaista urologia on saanut myös kansainvälistä huomiota tutkimuksellaan, joka kyseenalaistaa alalla vallitsevan käsityksen "yliaktiivisen rakon oireyhtymästä". Kari Tikkisen ja Anssi Auvisen artikkeli julkaistiin European Urology –lehdessä. Heidän mukaansa yliaktiivisen rakon oireyhtymän hyväksytty määritelmä yksinkertaistaa monimuotoisia oireita ja antaa ymmärtää, että 'yliaktiivinen rakko' olisi itsenäinen sairaus, vaikka usein oireilla voi olla lukuisia eri syitä.
"Yliaktiivisen rakon oireyhtymä on jokseenkin keinotekoinen määritelmä, mutta sen sijaan se mahdollistaa tietyllä tavalla tulkittuna tiettyjen reseptilääkkeiden käytön hyvinkin monenlaisiin oireisiin, joista vain osaa niistä on hyötyä. Sitä kautta argumentoimme, että tästä on luultavasti enemmän hyötyä teollisuudelle, kuin potilaalle tai lääketieteen kehitykselle."

Tikkisen ja Auvisen mielestä eräs ongelma on ollut se, että lääketeollisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminut entistä useammin oireyhtymää koskevan tutkimuksen rahoittajana. Näin pinnalle ovat päässeet ne tutkimukset, jotka tukevat lääkkeiden käyttöä. HYKSin urologian klinikalla työskentelevä Kari Tikkinen ei kuitenkaan syytä tilanteesta yksin lääkeyhtiöitä, vaan taustalla on myös ammattikunnan puutteellinen tietotaito eri tautien oireista.

"Maallikolle voisi antaa esimerkkinä astman hoidon – jos potilaalla on pitkittynyt yskä ja hän menee keuhkolääkärille, niin ei sieltä suoraan lääkkeitä saa, vaan ensin tehdään tutkimuksia. Meillä valitettavasti tällä hetkellä urologiassa sellainen tilanne, ettei oikein tiedetä mitä tehdä. Sen takia tämä on otollinen maaperä tällaiselle uudelle oireyhtymälle, kun me emme aina tiedä, missä oireissa on kysymys."

Tikkinen uskoo, että käsitys yliaktiivisen rakon oireyhtymästä tullaan vielä lähivuosina uusimaan. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin vielä riippumatonta, ei-kaupallisesti rahoitettua tutkimusta, joka osoittaa myös turhan lääkityksen haittavaikutukset.

Trooppisen Tyynenmeren sääilmiö La Niña saattaa lisätä influenssan tappavuutta

Tue, 17 Jan 2012 16:36:19 +0200

Trooppisen Tyynenmeren sääilmiö La Niña saattaa lisätä influenssan tappavuutta. Näin arvioi yhdysvaltalainen tutkijakaksikko Columbian ja Harvardin yliopistoista. Tutkijoiden mukaan vuosina 1918, 1957, 1969 ja 2009 levinneitä poikkeuksellisen tappavia influenssa-aaltoja edelsi La Niña-ilmiö.
Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan sääilmiö sekoittaa influenssa-virusta levittävien lintujen muuttoreittejä, mikä puolestaan lisää muuntelua influenssaviruksen perimässä.

La Niña viilentää pintavesiä Tyynellämerellä. La Niñan aikaan Kaakkois-Aasiassa ja Koillis-Australiassa sataa vuodenvaihteessa poikkeuksellisen runsaasti, kun taas Etelä-Amerikan länsirannikolla on tavanomaista kuivempaa. Tutkimuksesta kertoo Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian julkaisu PNAS.

Uskomus onkin totta: lämmintä kesää seuraa kylmä talvi

Fri, 13 Jan 2012 15:25:57 +0200

Kaksi edellistä talvea olivat poikkeuksellisen kylmiä koko pohjoisella pallonpuoliskolla ja lunta tuli aikaisempaa alemmilla leveyspiireillä jo syksyn aikana. Toisaalta on koettu myös kaksi kuumaa ja vähäsateista kesää – kansantieto kertoo usein, että kuumasta kesästä seuraa kylmä talvi. Nyt Yhdysvaltalaistutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että tällä uskomuksella on myös tieteellinen pohja.
Vahvimmin viime talven kylmyys tuntui koko Euroopan ohella Kanadan eteläisissä osissa. Yhdysvaltain itärannikkoa koetellut ankara lumisateiden aalto näkyi aina Floridassa asti, jonka trooppisten eläinten kanta pieneni kylmyyden takia huomattavasti.

Tänään ilmestyneessä julkaisussa yliopistotutkijat Alaskasta ja Massachusettsin osavaltiosta esittävät, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana koetut kylmät talvet eivät selity ainoastaan kausittaisella vaihtelulla. Sen sijaan lämpimien ja pitkien kesien vaikutus on tuntunut arktisilla alueilla ja nopeuttanut suurten jäälauttojen sulamista. Samaan aikaan maapallon arktisten alueiden ilmakehä on sitonut runsaasti kosteutta, mikä on lisännyt sateen todennäköisyyttä – kylmän ilmanalan vallitessa sade tulee maahan lumena.

Tutkijat uskovat, että lisääntyneellä lumipeitteen avulla voidaan jatkossa tehdä tarkempia sääennusteita. Lumipeitteen määrä vaikuttaa arktiseen oskillaatioon, saaden sen pysymään niin sanotusti negatiivisessa vaiheessa. Eli pohjoisessa vallitseva korkeapaine työntää kylmää ilmaa pallonpuoliskon keskeisille leveyspiireille

Lisääntyneet lumimäärät saavat siis ilmaston viilenemään siitä huolimatta, että koko maapallon lämpötila on edelleen nousussa.

Lämpenevä ilmasto pistää albatrossin lentämään nopeammin

Fri, 13 Jan 2012 15:24:53 +0200

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat ristiriitaisia. Eräs siitä hyötyvä eläinlaji on lintu, jonka siipiväli on suurimmillaan jopa kolme ja puoli metriä. Lähinnä eteläisellä pallonpuoliskolla viihtyvä merilintu, Albatrossi.
Tammikuun 13. 2012 ilmestyneessä Science lehdessä kerrotaan Henri Weimerskirchin tutkimuksesta eteläisellä jäämerellä - siellä puhaltavat ilmaston lämmettyä entistä kovemmat tuulet, jotka saavat albatrossit lentämään nopeammin. Monien merilintujen tavoin albatrossit hyödyntävät tuulen nopeutta siirtyessään pesintäalueiltaan ravinnon keruuseen

Weimerskirchin tutkijaryhmä hyödynsi tilastoja, jotka on kerätty yli neljänkymmenen vuoden aikana tuuliselta Crozet’n saarelta. Vuodesta 1989 albatrosseja on seurattu satelliittilähettimien avulla. Tutkijat huomasivat, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat kovat tuulet saivat albatrossit lentämään nopeammin ravinnonkeruuseen – tämä näkyi sekä lintujen lisääntymisluvuissa että täysikasvuisten albatrossien koossa. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että ilmastonmuutoksen myönteinen vaikutus pätee ainoastaan nykyisissä olosuhteissa.

Jos lämpeneminen kiihtyy, muuttuvat Etelämeren tuulet ennen pitkää epäsuotuisiksi albatrossien pesinnälle.

Suomalaiskoe muutti grafeenin magneettiseksi

Fri, 13 Jan 2012 15:22:17 +0200

Suomalaiset fyysikot ovat saaneet tällä viikolla kansainvälistä huomiota. Helsingin yliopiston hiukkaskiihdyttimellä tehdyssä kokeessa fysiikan laitoksen tutkijat koettelivat grafeenin magneettisia ominaisuuksia. Vasta vuonna 2004 löydetty grafeeni on vain yhden atomin paksuinen hiilen olomuoto, jonka sähköä johtavat elektronit käyttäytyvät ainutlaatuisella tavalla.
Sen sijaan magneettisuutta ei hiilen kaltaisissa kevyissä alkuaineissa yleensä havaita, toisin kuin raskaissa alkuaineissa, kuten raudassa (tai teollisuuden käyttämässä neodyymissä.)

Teoreettiset laskelmat ovat kuitenkin osoittaneet että hiukkaskiihdyttimen avulla aiheutettavat atomitason vauriot voisivat muuttaa grsafeenin magneettiseksi. Helsingissä tehdyssä kokeessa näin myös tapahtui – tulokset julkaistiin tällä viikolla arvostetussa Nature Physics –lehdessä yhteistyössä Manchesterin yliopiston tutkijoiden kanssa.

Telomeerien pituudesta vastaus elinikään?

Thu, 12 Jan 2012 09:38:42 +0200

Voisiko tulevaisuudessa ihmisen eliniän ennustaa? Tähän mennessä mittaustavat ovat olleet lähinnä tilastollisia, mutta Glasgow’n yliopiston tutkimuksen mukaan vastaus kysymykseen elävien olentojen elämän todennäköisestä kestosta saattaakin löytyä telomeereista eli eräistä DNA-jaksoista kromosomien päässä.
Telomeerit ovat kromosomien päitä suojaavia rakenteita, jotka lyhenevät aina solun jakautuessa.

Kun telomeerien pituus pienenee kriittiseksi, solu ei kykene enää jakautumaan vaan kuolee. Siksi telomeerien koolla ja lyhenemisellä on nähty olevan lääketieteellinen yhteys sekä luonnolliseen vanhenemiseen että erilaisten syöpätautien syntymiseen.

Skotlantilaisen Glasgow’n yliopistossa Pat Monaghan kollegoineen käytti telomeerien tutkimuksessa seeprapeippoina tunnettuja varpuslintuja, joiden elämää seurattiin pesäpoikaskaudesta aina luonnollisen elinkaaren loppuun. Peippojen elinajat vaihtelivat yhdeksästä kuukaudesta yli yhdeksään vuoteen. Ja kuinka ollakaan, niiden peippojen, joiden telomeerit olivat pisimpiä 25 päivän kuluttua syntymästä. havaittiin myös elävän pisimpään. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yhteys telomeerien pituuden ja koko elämän keston välillä voidaan näyttää toteen. Sama voisi päteä mahdollisesti myös ihmiseen.

Sosiaalinen media apuun tautiepidemioiden estämisessä

Thu, 12 Jan 2012 09:37:46 +0200

Voisiko sosiaalisella medialla ihan aidosti parantaa maailmaa? Tältä näyttää ainakin tulosten perusteella, joita Harvardin yliopiston ja Bostonin lastensairaalan lääkärit ovat saaneet Haitin katastrofialueelta. Kaksi vuotta sitten tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen maahan iski koleraepidemia, jonka seurauksena kuusi ja puoli tuhatta haitilaista on kuollut ja lähes puoli miljoonaa sairastunut.
Bostonilaiset tutkijat huomasivat, että kriisialueen tilasta saa huomattavasti tehokkaampia tietoja analysoimalla uutisia sekä epävirallisia tietolähteitä, kuten Twitteriä. Näin koleraepidemian torjumiseen voidaan reagoida nopeammin, sillä sosiaalisesta mediasta tulvivaa tietoa voidaan analysoida lähes reaaliajassa, kun taas maan keskushallinnon tuottamia raportteja sairastuneista ja heidän sijainnistaan pitäisi odotella viikkokaupalla.

Työssä käytettiin apuna lastensairaalan kehittämää HealthMap eli terveyskartta –internetpalvelua. Sen avulla tutkijat seurasivat mainintoja koleraepidemian leviämisestä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana uutisista, blogeista ja keskusteluryhmistä. Kahdeksan eri kielialueen sosiaalista mediaa tarkastelemalla tutkijat löysivät 5000 uutisviitettä ja lähes 200 tuhatta Twitter –mainintaa, joiden perusteella kuva taudin leviämisestä saatettiin piirtää virtuaaliselle kartalle.

HealthMap –palvelusta löytää muuten myös Suomeen liittyviä epidemiatietoja..

Nopeusrajoitusten nostaminen teillä vaaraksi terveydelle

Thu, 12 Jan 2012 09:36:38 +0200

Britanniassa terveystieteilijät ovat ottaneet kantaa myös maan liikennekulttuurin kehittämiseen. British Medical Journalin julkaisussa kritisoidaan maan hallituksen aietta nostaa yleistä nopeusrajoitusta 70 mailista 80 mailiin tunnissa kaikilla Englannin ja Walesin teillä vuoteen 2013.
Brittihallitus perustelee päätöstään seuraavasti: tiekuolemat ovat vähentyneet neljännekseen viimeisen reilun 50 vuoden aikana. Lisäksi autojen turvallisuus on parantunut ja suurin osa autoilijoista ajaa ylinopeutta joka tapauksessa, brittihallitus perustelee. Ja onhan Britanniassa yksi tiekuolemien alhaisimmista lukemista koko maailmassa.

Lontoon yliopiston tutkijoiden mukaan nopeusrajoituksen noston vaarallisuudesta on kuitenkin kiistatonta näyttöä. Yhdysvalloissa vastaava nopeusrajoitusten nosto vuonna 1995 näkyi lähes 17 prosentin kasvuna tiekuolematilastoissa. Lisäksi nopeusrajoitukset nostaisivat autoilun aiheuttamaa päästöjen määrää tuntuvasti. Paras tapa lisätä turvallisuutta teillä on pitää nopeusrajoitukset ennallaan, sanovat brittitutkijat.

Mp3-soitin tuntuu korvissa myös keski-ikäisenä

Tue, 03 Jan 2012 12:19:22 +0200

Nyt kannattaa kuunnella tarkkaan, etenkin jos tämä lähetys kantautuu korviisi nappikuulokkeiden tai vaikka kannettavan radion kautta. Israelilaisen Tel Avivin yliopiston tutkimuksen mukaan mp3–soittimien kyky soittaa musiikkia lähes loputtomasti ja lujaa on myös terveysriski, josta tulee kärsimään eniten nyt teini-iässä oleva sukupolvi
Israelilaisprofessori Chava Munikhin johtamaan tutkimukseen osallistui lähes kolme sataa teiniä, jotka olivat iältään kolmestatoista seitsemääntoista vuotta. Tuloksien mukaan joka neljännelle näistä nuorista kehittyy huomattava kuulon alenema keski-ikään mennessä. Näin he alkaisivat kärsiä ikääntymiseen liittyvistä kuulo-ongelmista jo kolmen ja neljänkymmenen vuoden iässä, huomattavasti edellistä sukupolvea aikaisemmin.

Tutkimuksen mukaan merkittävin kuulovaurioiden aiheuttaja on kovan musiikin yhtäjaksoinen kuuntelu, ennen kaikkea lujalla äänenvoimakkuudella. Vain osassa mp3- soittimista on ylipäätään rajoitettu korkeinta desibelimäärää ja äänekkäimmät yltävät jopa 129 desibeliin. Tämä riittää aiheuttamaan kuulovaurion ja parissa minuutissa.

Professori Munikhin tutkimusryhmä ehdottaakin valmistajia omaksumaan eurooppalaisen standardin, joka rajoittaa soittimien äänenvoimakkuuden korkeintaan sataan desibeliin.

Kvasikristallit saattavatkin olla peräisin avaruudesta

Tue, 03 Jan 2012 12:01:55 +0200

Kvasikiteiden alkuperästä on saatu uusia viitteitä. Nyt Princetonin yliopistossa työskentelevä tutkimusryhmä on löytänyt todisteita siitä, että luonnossa esiintyvät ainutlaatuiset kvasikristallit ovat peräisin neljä ja puoli miljardia vuotta vanhasta meteoriitista.
Ensimmäisen kerran kvasikiteiden olemassaolo havaittiin jo kolmekymmentä vuotta sitten. Kemistien käsityksiä kiinteän aineen olomuodosta mullistanut havainto herätti alkuun epäluuloa tiedeyhteisön parissa. Lopulta israelilainen Daniel Schechtman onnistui todistamaan näiden myös kvasikristalliksi kutsuttujen rakenteiden esiintymisen luonnossa, josta hänet palkittiin viime syksynä kemian Nobel-palkinnolla.

Nämä epäsäännölliset atomimuodostelmat saattavat siis olla alkujaan peräisin avaruudesta. Paul Steinhardtin johtama tutkimus Princetonissa viittaa edelleen siihen, että kvasikristallin kaltainen epäsäännöllinen atomirakennelma selviytyy jopa kosmisten, miljardien vuosien aikaskaalan ylitse.

Kvasikristallit hämmästyttävät tutkijoita, sillä ne ovat ainutlaatuisen muotonsa vuoksi kuin pieniä itämaisia taideteoksia, eivätkä ne koskaan toistu samanlaisina. Nykyisin kvasikristallirakenteita voidaan synnyttää keinotekoisesti teollisuuden käyttöön: Kuluttajille ne voivat tulevaisuudessa merkitä esimerkiksi uusia paistinpannujen tai dieselmoottoreiden materiaaleja, jotka kestävät kuumuutta ja mekaanista rasitusta. Kvasikristallit näkyvät myös kotona esimerkiksi partakoneenterissä ja led-valoissa, ja sairaaloissa sitä voidaan hyödyntää muun muassa silmäkirugiassa tarvittavina ohuina neuloina.

Liikunta vaikuttaa myös oppimistuloksiin

Tue, 03 Jan 2012 11:59:56 +0200

Pänttäämällä oppii parhaiten. Näin ainakin yleisesti uskotaan, mutta tuoreen hollantilaistutkimuksen mukaan lasten koulumenestykseen vaikuttaa myös liikunnan harrastaminen kokeisiin pänttäämisen piristyksenä.
Amsterdamilaisen Vrije Vrije Unitersitetin tutkijaryhmä kävi lävitse kymmenen aikaisempaa tutkimusta, jotka oli toteutettu Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Suurimpaan tutkimukseen osallistui kaksitoista tuhatta koululaista, iältään kuudesta kahdeksaantoista vuotta.

Miten liikunta sitten vaikuttaa oppimiseen? Tutkimusryhmää johtavan tohtori Amika Singhin mukaan ruumiinharjoitteet pistävät veren kiertämään paremmin, jolloin aivotkin saavat enemmän happea ja samalla endorfiinin ja noradrenaliinin määrä lisäänty. Näille kahdelle hormonille perustuu muutenkin liikunnan mielialaa parantava vaikutus. Lisäksi aivojen parantunut toiminta auttaa uusien hermosolujen syntymistä ja aivojen mukautumista uusiin tilanteisiin.

Hollantilais tutkijat kuitenkin toteavat, että yhteyden todistaminen liikunnan ja koulumenestyksen välillä vaatii vielä menetelmiltään tarkempia tutkimuksia. Tutkimukseen osallistuneiden lasten liikunnan määrä vaihteli turhan paljon, mutta tutkijoiden mukaan tulokset puhuvat silti liikunnan puolesta myös oppimisen tukena.

Valta ilman asemaa turmelee

Thu, 20 Oct 2011 16:21:00 +0300

Olet ehkä ihmetellyt, miksi keskijohto antaa ne inhottavimmat duunit. Tai miksi valtionhallinnon virkailija käyttäytyy alentuvasti muita kohtaan. Saati sitten miksi Abu Ghraibin vankilan vartijat kiduttivat sotavankeja. Tutkijat ovat havainneet, että valta ilman asemaa turmelee, ja saa ihmiset jakamaan muille nöyryyttäviä töitä. Näin todetaan Kaliforniassa kolmen yliopiston yhteistyössä tehdyssä tutkimuksessa.
Vallan tai aseman vaikutuksesta työpaikan suhteisiin ja hierarkiaan on tehty lukuisia tutkimuksia, mutta näiden kahden tekijän vaikutuksia yhdessä ei ole selvitetty. Alkuoletuksena tutkijat arvelivat vallan ilman asemaa saavan aikaan alentuvaa käytöstä muita kohtaan. Asema tuo yleensä kunnioitusta, mutta mitä tapahtuu sen puuttuessa?

Tutkijat testasivat alkuoletustaan opiskelijoilla, joille kerrottiin työhön liittyvästä harjoituksesta. Opiskelijat olisivat vuorovaikutuksessa toisten kollegojen kanssa. Opiskelijat satunnaistettiin joko korkean aseman ”ideoijan” tai alemman statuksen ”työntekijän” rooliin. Seuraavaksi opiskelijoiden piti valita tehtäviä muiden toteutettavaksi listalta, jossa oli kymmenen erilaista tehtävää, osa niistä oli nöyryyttävämpiä kuin toiset.

Kokeessa korkean vallan-alhaisen aseman -ihmiset valitsivat listalta muille alentuvampia tehtäviä kuin ne, joilla oli sekä valtaa että asemaa. Esimerkkinä nöyryyttävästä tehtävästä oli toisen käskyttäminen haukkumaan kuin koira kolme kertaa. Alhaisen statuksen asemasta puuttuu muiden kunnioitusta ja ihailua, jonka ihminen itse vaistoaa ja kokee tilanteen negatiivisena. Huonot tuntemukset saavat käyttäytymään muita nöyryyttäen. Tämä sai mahdollisesti Abu Ghraibin yhdysvaltalaiset sotilaat kiduttamaan irakilaisia vankeja vuonna 2004.

Journal of Experimental Social Psychology 09/2011

Ilmansaasteet vaikuttavat sydäninfarktin riskiin

Tue, 18 Oct 2011 14:16:01 +0300

Suuret ilmansaastepitoisuudet suurentavat sydäninfarktin vaaraa altistumisesta seuraavan kuuden tunnin ajan, mutta riski ei ollut enää suurentunut kuuden tunnin jälkeen. Näin todetaan brittien lääkärilehden nettiversiossa julkaistussa tutkimuksessa (bmj.com).
Tutkijat tarkastelivat lähes 80 000 sydänkohtausta vuosilta 2003-06 ja altistusta ilmansaasteille tunnin tarkkuudella kolmen päivän aikajänteellä. Aineistona oli Ison-Britannian kansallinen ilmanlaatuarkisto.

Etenkin pienhiukkaset, joita syntyy palamisessa, energiantuotannossa ja liikenteessä, pahentavat sydän- ja keuhkosairaiden tautia ja aikaistavat näihin tauteihin kuolemista. Yhteys sydäninfarktin suurentuneeseen vaaraan ei ole kuitenkaan ollut selvä.

Tutkijat pohdiskelevat kuuden tunnin aika-ikkunaa sydäninfarktin vaaran kasvamiseen. Todennäköisesti ihminen olisi saanut sydäninfarktin joka tapauksessa, mutta se tuli ilmeisesti aikaisemmin ilmansaastealtistuksen vuoksi.

Vaikka tutkimuksessa ei havaittu selvää sydänkohtauksen riskin kasvua pidemmällä aikavälillä tutkijat tähdentävät ilmansaasteiden vaikutuksen olevan kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen niin ilmeinen, että ilmansaasteita on pyrittävä vähentämään. Yleensä ilmansaasteiden haitat sairastavuuteen tulevat esiin vuosien altistuksen jälkeen.

Suomessa noin 1800 ihmistä vuodessa kuolee pienhiukkasaltistuksen vuoksi 50 000 kuolleesta.
Bmj.com 09/2011

Liikunta ehkäisee dementian riskiä

Tue, 18 Oct 2011 13:30:00 +0300

Sydäntä kuormittava liikunta ehkäisee todennäköisesti dementian vaaraa sekä vähentää jo alkaneen lievän kognitiivisen heikentymisen etenemistä. Näin todetaan Mayo Clinic Proceedings –julkaisussa.
Tutkijat kävivät läpi yli 1600 artikkelia, joissa käsiteltiin liikuntaa ja kognitiota eli havaitsemiseen, muistiin, ajatteluun ja oppimiseen liittyviä mielen toimintoja. Näistä nimenomaan 130 paperista saatiin tukea liikunnan ja dementian ehkäisyyn. Dementialla tarkoitetaan useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentymistä aikaisempaan suoritustasoon nähden siten, että se heikentää omatoimista elämää.

Liikunta voi olla hyvin monimuotoista kunhan sydän sykkii rivakammin ja happea tarvitaan enemmän kuin perustoimissa. Reipas kävely, jumppa, lumen luonti ja lehtien haravointi voivat toimia mahdollisesti dementian ehkäisyssä kunhan ne tehdään riittävän rivakasti.

Kuvantamistutkimuksissa on pantu merkille liikunnan suotuisat vaikutukset aivoille. Fyysinen aktiivisuus saa aikaan aivoissa toiminnallisuuden ja erilaisten yhteyksien (plastisuuden) kohenemista.

Mayo Clinic proceedings, 09/2011

Äänesi kuulostaa tutulta – mutta miten onkaan kasvojesi laita?

Wed, 12 Oct 2011 15:05:01 +0300

Ihminen tunnistaa muita ihmisiä parhaiten kasvojen ja äänen perusteella. Aikaisemmin on luultu näiden aivoalueiden toimivan erikseen, mutta nyt Max Planck Instituutin tutkijat ovat havainneet ihmisaivoissa suoran yhteyden kasvojen ja äänen tunnistuksen aivoalueilla.
Tietojen vaihto näillä aivoalueilla nopeuttaa ihmisten tunnistamista sekä arkipäivän tilanteissa että stressaavissa tilanteissa.

Kasvojen ja äänen tunnistuksen on perinteisesti ajateltu olevan erillisiä toimintoja aivoissa, mitkä yhdistyisivät tiedon prosessoinnissa. Nyt magneettikuvauksella tehdyssä tutkimuksessa saatiinkin selville, että ko. aivoalueilla on selkeä yhteys toisiinsa ja ne vaikuttavat toisiinsa. Päätutkija Katharina von Kriegsteinin mukaan tutun äänen tunnistus aktivoi myös alueen, joka vastaa kasvojen tunnistamisesta. Yhteys johti parempaan äänen tunnistukseen. Tästä on apua puhuttaessa puhelimessa tutun ihmisen kanssa; kykenemme simuloimaan puhujan kasvot.

Tutkijat pitävät alueiden yhteyttä toisiinsa yllättävänä, koska ne sijaitsevat aivoissa kaukana toisistaan. Itse asiassa kasvojen tunnistukseen liittyvä alue ja yleisesti ääniä käsittelevä alue ovat lähempänä toisiaan. Tutkimusta voidaan soveltaa epätavallisten neurologisten sairauksien tutkimuksessa sekä tietokoneavusteisessa kasvojentunnistuksessa. Nk. kasvosokeudessa ihminen ei pysty tunnistamaan tuttuja ihmisiä.

The Journal of Neuroscience O9/2011

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön saattaa kuulua tiedonkäsittelyn hitautta

Tue, 10 May 2011 12:01:00 +0300

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön eli bipolaarihäiriön tuntomerkkejä ovat toistuvat masennuskaudet ja ylivireyskaudet eli maniat tai hypomaniat. Sairausjaksojen välillä sairastuneen mieliala on tasaisempi ja hän voi usein elää normaalia elämää. Uusien tutkimustulosten valossa tautia sairastavien toimintakyky ei ole kuitenkaan aivan niin hyvä kuin on kuviteltu.
Vaikka sairaus olisi hyvällä hoidolla saatu melko oireettomaksi, voi jäljelle jäädä lievempiä mielialaoireita ja tiedonkäsittelyn vaikeuksia.

Neuropsykologi Mervi Antila on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehdyssä väitöstutkimuksessaan selvittänyt kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä tiedonkäsittelyvaikeuksia. "On hyvin tavallista, että sairausjakson jälkeen ilmenee vielä jonkin aikaa masennukselle tai manialle tyypillisiä keskittymis- ja muistivaikeuksia, jotka korjaantuvat ajan kanssa. Viimeisten 10–15 vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että potilailla voi olla myös pysyvämpiä tiedonkäsittelyn ongelmia. Vielä ei tiedetä, johtuvatko ne sairauden vaikutuksesta aivoihin vai ovatko ne olemassa jo ennen taudin puhkeamista."

Antilan väitöstutkimukseen osallistui kaksisuuntaisen mielialahäiriön vakavampaa muotoa (tyyppi 1) sairastavia henkilöitä, jotka olivat taudin oireettomassa vaiheessa.

"Terveisiin vertailuhenkilöihin verrattuna heillä oli vaikeuksia muistia, uuden oppimista ja joustavuutta vaativissa tehtävissä. Lisäksi heidän tiedonkäsittelynopeutensa oli selvästi hitaampi kuin vertailuryhmällä. Tarkemmissa analyyseissa paljastui, että keskeisin ongelma oli juuri tiedonkäsittelyn hitaus. Se näytti haittaavan myös muistia ja uuden oppimista."

Tiedonkäsittelyn hitaus ei tullut Antilalle ja muulle tutkimusryhmälle yllätyksenä. "Kuvantamistutkimuksissa potilailta on löytynyt aivojen ns. valkean aineen muutoksia. Valkea aine nopeuttaa sähköistä viestin kulkua aivojen hermoverkoissa ja jos sitä on tavallista vähemmän, tieto kulkee aivoissa hitaammin."

Väitöstutkimuksessa tutkittiin myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien terveitä sisaruksia ja vanhempia. Tällä haluttiin saada selvyyttä siihen, ovatko vaikeudet mahdollisesti olemassa jo ennen sairastumista.

"Vaikka tutkituilla lähisukulaisilla ei ollut kaksisuuntaista mielialahäiriötä, myös heillä tiedonkäsittely oli tavallista hitaampaa. Onkin mahdollista, että tiedonkäsittelyn hitaus on perinnöllinen, kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistava piirre. Sairaudenhan tiedetään olevan vahvasti perinnöllinen."

Antila korostaa, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on vaikeusasteeltaan ja kulultaan hyvin yksilöllinen sairaus. Yksittäisten ihmisten välillä on suuria eroja myös tiedonkäsittelyn suhteen. "Ongelmia ei ole kaikilla. Jos niitä on, ne voivat olla eriasteisia. Esimerkiksi hitaus voi osalla olla silminnähtävää, mutta toisilla niin lievää, että se haittaa vain nopeaa päätöksentekoa tai reagointia vaativissa tilanteissa. Olisi kuitenkin hyvä tiedostaa, että vaikeuksia voi olla."

Tiedonkäsittelyn vaikeudet voivat haitata hoito-ohjeiden omaksumista ja noudattamista. Ne voivat myös vaikuttaa työ- ja opiskelukykyyn. Antilan mukaan sairastuneen itsensä tulisi saada asianmukaista tietoa mahdollisista ongelmista. "Jos hän ei niistä tiedä ja törmää arjessa tai työelämässä vaikeuksiin, se voi olla hyvin hämmentävää ja altistaa masennusjakson toistumisellekin."

Mistä tiedonkäsittelyn vaikeuksiin sitten voisi saada apua? Antila toteaa, että ongelmiin tarkoitettua neuropsykologista kuntoutusta ei ole juuri tarjolla mielenterveyshäiriöistä kärsiville.

"Jotkut keksivät itse hyviä apukeinoja ja alkavat vaikkapa käyttää muistin tukena kalenteria, kännykän muistuttajaa tai asioiden ylöskirjaamista. Toiset sen sijaan tarvitsisivat oikeiden keinojen löytämiseen opastusta. Jo muutaman tapaamiskerran mittainen, lyhyt ohjaus voisi olla avuksi. Myös hoitohenkilökunta voi auttaa potilaita antamalla hoito-ohjeet myös kirjallisesti."

Mervi Antilan väitöskirja on ensimmäinen tiedonkäsittelyn vaikeuksiin keskittyvä suomalainen väitöskirja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa selvitetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön perinnöllisyyttä suomalaisessa väestössä.

(Yle tiede)

Linkki väitöskirjan tiivistelmään:

Uuden ajan poliittiset agitaattorit - ja vanhat

Wed, 27 Apr 2011 15:11:00 +0300

Perussuomalaisten poikkeuksellinen vaalimenestys löi monet ällikällä eduskuntavaaleissa huhtikuun 17. päivänä. Menestystä on sittemmin selitetty yhteiskunnallisella ja poliittisella tilanteella, johon puolue tarjosi protestikanavan. Perussuomalaiset pystyi erottautumaan muista puolueista ennen kaikkea retorisin keinoin.
Vastaavia puhetapoja on kuitenkin käytetty vaalipuheissa aiemminkin, kertoo sosialistiagitaattoreista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Anna Rajavuori Helsingin yliopistosta.

Ennen ensimmäisiä yksikamarisen eduskunnan vaaleja vuonna 1907 Sosialidemokraattinen puolue edusti vastaavaa protestin kanavaa. Nuori, työväen puolue vetosi satoihin tuhansiin yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden luomiin uusin äänestäjiin ja saavutti 37 prosentin ääniosuuden.

1900-luvun alussa sanomalehtiä ei vielä kovin yleisesti luettu etenkään maaseudulla, joten SDP pyrki saavuttamaan mahdolliset äänestäjät puhumalla. Kiertävät puhujat eli agitaattorit liikkuivat kylästä kylään ja pitäjästä toiseen järjestäen puhetilaisuuksia torpissa ja iltamissa.

Menestyksekkään agitaattorin oli puhuttava kullekin yleisölle merkittävistä asioista. Kansanläheisyys oli tärkeää, joten kielen ja puhetavan oli oltava ymmärrettävää ja esimerkit arkiympäristöstä tuttuja. Papereista lukeminen kieli leipäpappeudesta, sen sijaan puheeseen eläytyminen koettiin aidoksi ja uskottavaksi.

Agitaattorin puhe perustui usein vastakohtiin ja voimakkaisiin tunteisiin. Agitaattori pyrki herättämään yleisössään luokkatietoisuutta ja "herravihaa". Toisaalta puhujat vetosivat tunteisiin positiivisin keinoin lupaamalla täydellisen muutoksen ja maalailemalla paratiisimaisia tulevaisuuskuvia.

Viime vuosikymmeninä asiantuntijuus on noussut poliittisen puheen tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Samalla kieli on muuttunut virallisemmaksi eikä kansantajuista puhetapaa ole juuri arvostettu. Poliitikkojen virkamiesmäinen puhetapa kuitenkin osaltaan etäännyttää politiikkaa politiikasta. Politiikka näyttäytyy vaihtoehdottomana virkamieshallintona eikä vaikeasti ymmärrettävää kieltä puhuva virkamiespoliitikko vakuuta silloin, kun yhteiskuntaan ja vallitsevaan politiikkaan kaivataan muutosta.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin suosio perustuu paljolti kansanomaiseen puhetapaan. Hän ottaa yleisönsä huomioon ja puhuu ihmisille. Niin perussuomalaiset kuin SDP 1900-luvun alussa tarjosivat retoriikassaan vaihtoehtoa ja muutosta sekä tekivät eroa vallitsevaan politiikkaan.

Populisteja, joiksi perussuomalaiset on luettu, syytetään mahdottoman lupaamisesta. Onkin mielenkiintoista, miten hallitusvastuu vaikuttaa puolueen retoriikkaan, sanoo Anna Rajavuori. Todennäköisesti kärjistykset loiventuvat, mutta ainakin hetkeksi muutos on realisoitunut, ja politiikka on palannut politiikkaan.

(Yle tiede)

Vieraslajin istuttamisesta voi olla hyötyä luonnolle

Tue, 26 Apr 2011 13:41:01 +0300

Vieraan mutta samansukuisen lajin siirtäminen alueille, mistä joku toinen laji on kadonnut täysin, voi tuottaa kokonaisuuden kannalta hyvän tuloksen. Hakkuiden vuoksi kadonneet ebonipuumetsät on saatu kasvamaan uudelleen Ile de Aigrettes-saarelle, Afrikan itäpuolelle, kun sinne tuotiin alueen alkuperäisen, mutta nyttemmin kadonneen jättiläiskilpikonnan tilalle toinen jättiläiskilpikonnalaji.
Vieraslajien tuomiseen suhtaudutaan nykyään varsin epäluuloisesti. Syitä uusien lajien tuomiseen on ollut monia; esimerkiksi Suomeen on istutettu metsästyksen vuoksi kadonneen majavan tilalle Kanadasta tuotuja pohjoisamerikkalaisia majavia ja rapuruttoon kuolleiden alkuperäisrapujen tilalle täplärapuja. Vieraslajeja on tuotu myös koristekasveiksi ja metsästäjien pyydettäväksi. Ekologisesti ratkaisut on jälkikäteen usein todettu virheellisiksi.

Vieraslaji voi kuitenkin olla hyödyllinen, osoittaa kansainvälinen tutkimusryhmä. Ile de Aigrettes-saari on Mauritius-saariin kuuluva pieni saari, pinta-alaltaan 25 hehtaaria, jonka aikanaan peitti sankka metsä. Valtalajina oli hidaskasvuinen ebonipuu (Diospyros egrettarum) mutta metsät on hävitetty hakkaamalla puut polttopuiksi.

Hakkuut kiellettiin 1980-luvun alussa mutta silloin saari oli jo liki puuton. Vuonna 2007 saaren puut laskettiin yksittäin ja tulokseksi saatiin 3518 täyskasvuista puuta. Suuret alueet saaren pohjois- ja itärannikon tuntumassa olivat edelleen täysin puuttomia.

Syynä puiden heikkoon leviämiseen pääteltiin olevan puun siementen levittäjien puute. Aiemmin saarella eli useita hedelmiä syöviä suurikokoisia eläinlajeja, mm. omaperäisiä jättiläiskilpikonnia. Eläimet levittivät siemeniä ulosteiden mukana laajalle. Alkuperäiset jättiläiskilpikonnat olivat viimeisiä Mauritiuksen suurista hedelmänsyöjäeläimistä ja niitä eli saarilla vielä 1800-luvun puolivälissä. Siksi siementen levittäjiksi valittiin toinen jättiläiskilpikonnalaji.

Ile de Aigrettes-saarille tuotiin aldabra-kilpikonnia, jotka ovat kotoisin samankaltaisista olosuhteista Seychellien saarilta. Ensimmäiset yksilöt tuotiin vuonna 2000 ja vuonna 2005 luontoon laskettiin 11 eläintä. Vuonna 2009 alueella eli 19 aikuista yksilöä. Ebonipuun hedelmät maistuvat hyvin uusille tulokkaille ja kilpikonnien vapautuksen jälkeen puiden alla ei näy enää kypsiä hedelmiä. Uusia puuntaimia on sen sijaan ilmaantunut suuria määriä.

Tutkijat vertailivat suoraan puusta pudonneiden hedelmien sisältämien siementen ja kilpikonnien ruuansulatuksen läpikulkeneiden siementen itämistä. Suolistokäsittelystä oli merkittävä hyöty: kolmessa kuukaudessa käsittelemättömistä siemenistä iti 10%, kilpikonnien suoliston läpi kulkeneista siemenistä 30%.

(Yle tiede, Current Biology)