Tiede

Tiedeuutiset

Tiedeuutiset

  • Yhdysvalloissa on ollut poikkeuksellisen kuumia päiviä kaksin verroin poikkeuksellisen kylmiin verrattuna 2000-luvulla

    Yhdysvalloissa on ollut poikkeuksellisen kuumia päiviä kaksin verroin poikkeuksellisen kylmiin verrattuna 2000-luvulla (15.11.2009 klo 18.00)

    Yhdysvalloissa on ollut poikkeuksellisen kuumia päiviä lähes kaksinkertainen määrä verrattuna poikkeuksellisen kylmiin päiviin viimeisten kymmenen vuoden aikana, raportoivat amerikkalaistutkijat. Jos keskilämpötila pysyisi vakiona, päiväkohtaisia ennätyksiä pitäisi esiintyä yhtä usein molempiin suuntiin. Lämpenevä trendi oli voimakkaampi Yhdysvaltain mantereen länsiosissa kuin itäosissa. Lännessä lämpöennätyksiä oli yli kaksinkertainen määrä kylmyysennätyksiin verrattuna, idässä noin puolitoistakertaisesti.

  • CERNin LHC-kiihdytin on virkoamassa eloon

    CERNin LHC-kiihdytin on virkoamassa eloon (15.11.2009 klo 16.00)

    Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uusi LHC-kiihdytin on pikkuhiljaa valmistumassa uuteen käynnistysyritykseen Genevessä Sveitsissä. Viime viikon lopulla hiukkasia ajettiin jo puoleen matkaan, kumpaankin suuntaan.

    Hiukkassuihkun energia oli vielä melko matala, mutta hiukkaset kulkivat jo LHCb-ilmaisimen läpi ja toisen pääkokeen, CMS-aseman portille mistä ne ohjattiin ulos tunnelista. CMS-aseman ilmaisimet havaitsivat tämän "loiskauksen" kuten pitikin. Viikonlopulla hiukkasia ajettiin myös myötäpäivään ALICE-ilmaisimen läpi.

  • NASAn Mars-mönkijä Spirit yritetään saada irti upottavasta lentohiekasta

    NASAn Mars-mönkijä Spirit yritetään saada irti upottavasta lentohiekasta (13.11.2009 klo 15.35)

    Pian kuusi vuotta Marsin pinnalla sinnitellyt yhdysvaltalainen Spirit-kulkija jäi viime keväänä kiinni pehmeään hiekkaan. NASA aloittaa maanantaina uudet irrotusyritykset. Irrottamisesta tulee pitkä prosessi eikä irtipääseminen ole kovin todennäköistä, arvioivat laitetta operoivat amerikkalaistutkijat.

  • Happipäällysteiset kääpiötähdet kertovat massiivisten tähtien lopusta

    Happipäällysteiset kääpiötähdet kertovat massiivisten tähtien lopusta (12.11.2009 klo 21.01)

    Linnunradasta on löydetty kaksi suunnilleen maapallon kokoista kappaletta, joita ympäröi happipitoinen kaasukehä. Ne eivät kuitenkaan ole mahdolliselle elämälle soveliaita planeettoja vaan elinkaarensa loppupäässä olevia tähtiä, ns. valkoisia kääpiötähtiä. Löydöt ovat merkittäviä siksi, että ne vahvistavat aurinkoa selvästi suurempien tähtien elinkaarelle tehtyjä teoreettisia malleja.

  • Grönlannin jää sulaa nopeasti

    Grönlannin jää sulaa nopeasti (12.11.2009 klo 21.00)

    Grönlannin jäätikön sulaminen on kiihtynyt viime vuosina. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 jäätä on sulanut noin 1500 gigatonnia eli 1500 kuutiokilometriä. Se on nostanut merenpintaa puolella millimetrillä vuodessa eli yhdeksässä vuodessa noin viidellä millimetrillä. Viimeisten kolmen vuoden aikana, vuosina 2006-2008 sulaminen on ollut vielä nopeampaa. Jäätä on kadonnut lähes 300 kuutiokilometriä, mikä merkitsee 0,75 mm merenpinnan nousua vuodessa.

  • Nuoremmat sairastuvat useammin, vanhat ja kroonisesti sairaat kuolevat useammin sikainfluenssaan

    Nuoremmat sairastuvat useammin, vanhat ja kroonisesti sairaat kuolevat useammin sikainfluenssaan (12.11.2009 klo 02.01)

    Alle 40-vuotiaat sairastuivat sikainfluenssaan eli H1N1-influessaan useammin kuin vanhemmat, mutta vanhat ihmiset kuolivat siihen useammin, osoittavat meksikolaiset tilastot. Meksikosta viime talvena liikkeelle lähteneen epidemian kokemuksista voi olla apua akuutin epidemian kanssa painiville maille, Suomessa ja muualla Euroopassa.

  • Miksi simpanssit eivät osaa puhua?

    Miksi simpanssit eivät osaa puhua? (11.11.2009 klo 21.00)

    Ihmiset puhuvat mutta lähimmät sukulaisemme simpanssit eivät. Sen syyksi on epäilty FOXP2-geeniä jonka mutaatioiden tiedetään aiheuttavan ihmisillä ongelmia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, mutta myös kieliopissa ja lauseiden rakentamisessa. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin ensimmäisen kerran ihmisen ja simpanssin FOXP2-geenin tuottaman proteiinin vaikutusta ihmisen ja simpanssin geenien toimintaan. Proteiinit poikkeavat toisistaan melko vähän, vain kahden aminohapon kohdalla, mutta silti niiden vaikutus oli yllättävän erilainen.

  • Lukihäiriöisen lapsen aivot eivät erota puhetta hälinästä

    Lukihäiriöisen lapsen aivot eivät erota puhetta hälinästä (11.11.2009 klo 19.00)

    Lukihäiriöisten lasten kuulojärjestelmä ei pysty erottamaan puhetta taustametelistä samalla tavalla kuin muiden lasten aivot, havaittiin Yhdysvalloissa Northwestern -yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Tällaisista kehityshäiriöistä kärsiviä lapsia on 5-10% kaikista. Älykkyydeltään lapset ovat normaaleja mutta puheen muuttaminen kirjoitettuun muotoon ja lukeminen tuottavat vaikeuksia.

  • Afrikan harvinaisin apina

    Afrikan harvinaisin apina (11.11.2009 klo 02.01)

    Afrikan harvinaisin apina on Tansaniasta vuonna 2003 löydetty kipunji. Niitä elää luonnossa vain noin 1100 yksilöä, kahdessa erillisessä ryhmässä. Apinoiden dna-tutkimukset osoittavat että ryhmät ovat geneettisesti erilaiset: suurempaan ryhmään kuuluvilla on hieman paviaanien perimää joten ne ovat jossain vaiheessa risteytyneet paviaanien kanssa. Vuoristoisella Udzungwasin alueella elävät kipunjit ovat "puhtaita". Tällä on merkitystä lajin suojelun kannalta; ryhmiä ei kannata sekoittaa keskenään.

  • Mitkä rasva-arvot ennustavat sydänverisuonisairauksia parhaiten?

    Mitkä rasva-arvot ennustavat sydänverisuonisairauksia parhaiten? (10.11.2009 klo 23.00)

    Sydänverisuonitautien riskiä voidaan arvioida hyvin mittaamalla kokonaiskolesterolin ja ns. hyvän HDL-kolesterolin määrä tai vaihtoehtoisesti apolipoproteiinien tasot. Sen sijaan triglyseridien mittaaminen ei tuota mitään uutta sydänsairauksien riskin arviointiin.

    Johtopäätökset ovat Cambridgen yliopistossa Englannissa tehdystä ns. meta-analyysistä, jossa yhdistettiin 300 000 ihmisellä tehdyt pitkäaikaiset seurantatutkimukset. Meta-analyysi osoitti myös paastoaminen ennen mittausta ei ole välttämätöntä.

  • Laihduttaminen parantaa mielialaa, mutta ei vähähydraattisella ruokavaliolla

    Laihduttaminen parantaa mielialaa, mutta ei vähähydraattisella ruokavaliolla (10.11.2009 klo 06.00)

    Sekä vähärasvainen että vähän hiilihydraatteja sisältävä laihdutusdieetti johtivat painonlaskuun vuoden kestäneessä kokeessa. Sen sijaan laihduttajien mielialaan ne vaikuttivat eri tavoin: kumpaakin ruokavaliota noudattavilla mieliala parani ensimmäisen kahden kuukauden aikana mutta vuoden kuluttua vähän hiilihydraatteja sisältävällä ruokavaliolla olleiden mieliala oli painunut takaisin lähtötilaan. Vähärasvaisen ruokavalion noudattajilla parantunut mieliala säilyi. Syytä tähän ei toistaiseksi tiedetä.

  • Sanat ja eleet tulkitaan aivoissa samoilla alueilla

    Sanat ja eleet tulkitaan aivoissa samoilla alueilla (09.11.2009 klo 23.00)

    Puhe ja eleet tulkitaan aivoissa täsmälleen samoilla alueilla, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä aivojen kuvantamistutkimuksessa. Nämä ovat ns. Brocan alue ja Wernicken alue aivokuoren etuosassa ja otsalohkossa.

    Havainto sopii yhteen puheen syntyä koskevan teorian kanssa jonka mukaan ihmislajia edeltäneet apinaesivanhempanne kommunikoivat keskenään eleillä. Eleitä tulkitsevat aivojen alueet ovat muuttuneet evoluution myötä kuulon kautta tulevien äänten tulkitsemiskeskuksiksi, tutkijat toteavat.

  • Varhaislapsuuden voimakas stressi vaikuttaa geenien aktiivisuuteen aivoissa pysyvästi

    Varhaislapsuuden voimakas stressi vaikuttaa geenien aktiivisuuteen aivoissa pysyvästi (09.11.2009 klo 16.00)

    Vaikeat ja stressaavat kokemukset elämän alussa, aivojen vielä kehittyessä voimakkaasti vaikuttavat pysyvästi elimistön stressireaktioihin. Varhaislapsuuden epäedullisilla kokemuksilla on yhteys myös psyykkisiin sairauksiin. Hiirillä tehty koe osoitti että varhaisen kehityksen aikana koetut voimakkaasti stressaavat kokemukset vaikuttavat tiettyjen geenien aktiivisuuteen aivoissa.

    Tämä voi selittää varhaislapsuuden negatiivisten kokemusten vaikutuksia aivoihin monessakin suhteessa, päättelevät saksalaisen Max Planck-instituutin tutkijat.

  • Tyytymättömyys työhön kasvattaa halua lähteä eläkkeelle

    Tyytymättömyys työhön kasvattaa halua lähteä eläkkeelle (09.11.2009 klo 06.00)

    Useissa kehittyneissä teollisuusmaissa työssä olevien ja työelämän ulkopuolella olevien suhde on menossa huonoon suuntaan. Tämän ns. väestön huoltosuhteen heikkeneminen edellyttää työssä oloajan pidentämistä ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä. Pitkäaikainen seurantatutkimus suuren ranskalaisyrityksen työntekijöistä ennen ja jälkeen eläkkeelle siirtymisen osoittaa, että työtekijän kokema työelämän laatu on merkittävä eläkkeelle ajava voima. Tutkimuksen tekijät ovat Suomesta ja Ruotsista.

  • Hevosen genomi kartoitettu

    Hevosen genomi kartoitettu (06.11.2009 klo 08.58)

    Hevosen genomi on kartoitettu. Kooltaan se on pienempi kuin ihmisen tai naudan genomi mutta suurempi kuin koiran genomi. Emäspareja siinä on noin 2,7 miljardia. Kromosomeja on 32 kpl ja niistä runsas puolet eli 17 sisältää kukin vain yhden ihmisen kromosomin aineksia. Tässä mielessä se on lähempänä ihmistä kuin koira, jonka kromosomeista vajaa kolmannes oli vastaavasti ihmisen kromosomien kanssa samanrakenteisia.

    Työ tehtiin kansainvälisenä hankkeena kolmessa vuodessa. Pohjalla oli tosin kymmenen vuoden ajan tehty perustyö hevosen genomin selvittämiseksi.

  • Etelämantereen järvissä on runsas viruslajisto

    Etelämantereen järvissä on runsas viruslajisto (06.11.2009 klo 08.39)

    Etelämantereella on pieniä järviä, jotka ovat lyhyen ajan vuodesta sulana. Niiden mikrobilajisto poikkeaa muualla maailmassa olevien makeavetisten vesistöjen mikrobistosta, osoittaa kansainvälinen tutkijaryhmä. Pienen järven veden analyysissä paljastui että vedessä elää runsaasti viruksia, jopa kymmenkertainen määrä viruslajeja muualla oleviin järviin verrattuna. Viruslajisto muuttuu vuodenaikojen mukana siten, että kesällä valtalajeina ovat erityyppiset virukset kuin jään alla talvella.

  • Ihmislapsi oppii äidinkielen intonaation jo ennen syntymäänsä

    Ihmislapsi oppii äidinkielen intonaation jo ennen syntymäänsä (06.11.2009 klo 08.25)

    Ihmislapset oppivat paitsi tunnistamaan oman kielensä myös tuottamaan oman kielensä sävelkulun mukaisesti jo sikiöaikana. Näin päättelevät ranskalaistutkijat, jotka analysoivat 3 - 5 päivän ikäisten vauvojen itkua ja sen sävelkulkua.

    Ihmislapset oppivat paitsi tunnistamaan oman kielensä myös tuottamaan oman kielensä sävelkulun mukaisesti jo sikiöaikana. Näin päättelevät ranskalaistutkijat, jotka analysoivat 3-5 päivän ikäisten vauvojen itkua ja sen sävelkulkua.

  • Neutronitähti jonka pinnalla on ohut hiiliatomien kerros

    Neutronitähti jonka pinnalla on ohut hiiliatomien kerros (04.11.2009 klo 21.00)

    Cassiopeian tähdistössä oleva neutronitähti Cassiopeia A on hyvin ohuen, noin sentin paksuisen, hiiliatomeista koostuvan kaasukerroksen peitossa. Tähän päätyivät tähtitieteilijät Wynn Ho ja Craig Heinke sovitettuaan kohteen röntgensäteilyn mittausaineistoa erilaisiin malleihin.

  • Toisen tekemistä katsomalla oppii - jos nukkuu pian esityksen jälkeen

    Toisen tekemistä katsomalla oppii - jos nukkuu pian esityksen jälkeen (04.11.2009 klo 19.00)

    Mekaanista liikettä edellyttävää taitoa voi oppia pelkästään katsomalla toisen tekemistä, mutta tällöin kannattaa lähteä nukkumaan nopeasti esittelyn jälkeen. Muuten unen oppimista vahvistava vaikutus jää saamatta, osoittaa Hollannissa tehty tutkimus. Ilmiötä voidaan hyödyntää esimerkiksi aivoinfarktin saaneiden kuntoutuksessa, tutkijat ehdottavat. Se sopii myös lasten tai urheilijoiden valmennukseen avuksi.

  • Miksi nopea ruokailu lihottaa?

    Miksi nopea ruokailu lihottaa? (04.11.2009 klo 09.00)

    Liian nopea syöminen johtaa lihomiseen, koska silloin tulee syöneeksi liikaa. Elimistön kylläisyyttä säätelevät hormonit lähtevät liikkeelle suolistosta, mutta siihen menee oma aikansa. Jos syö liian nopeasti, hormonit eivät ehdi ajoissa aivoihin asti kertomaan että ruokailun voi jo lopettaa. Tämä havaittiin kansainvälisessä,kreikkalaisvetoisessa tutkimuksessa.

Mikä on tiedeuutiset?

YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.

Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.

Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi

Tiedeohjelmia tänään 21.11.

Lauantai 21.11.

  • Klo 10.05, YLE Teema
    Elämää venäläisluostareissa
  • Klo 10.20, YLE Teema
    Kulttuurikompassi - yhteistyön A ja Å
  • Klo 11.05, TV1
    Prisma: Valon pimeä puoli
  • Klo 11.40,
    Urok finskogo jazyka
  • Klo 12.00, TV1
    Prisma Studio
  • Klo 14.55, YLE Teema
    Studio Kotro
  • Klo 16.10, YLE Teema
    Älä kuole nuorena
  • Klo 16.40, YLE Teema
    Tutkiva juttu: Taas flunssa!
  • Klo 17.10, YLE Teema
    Tiededokumentti: Tulevaisuuden maailma
  • Klo 19.50, FST5
    Metropoliunelmia
  • Klo 22.37,
    Urok finskogo jazyka
  • Klo 23.32,
    Urok finskogo jazyka

Elävän arkiston helmiä