yle.fi


Tiede

Tiedeuutiset

Tiedeuutiset

  • Nisäkkäät kutistuvat nopeammin kuin kasvavat (31.01.2012 klo 13.55)

    Nisäkkäiden historiallisesta kasvukäyrästä on saatu uutta, mielenkiintoista tietoa. Calgaryn yliopiston tutkijat kartoittivat nisäkkäiden kasvua viimeisin 65 miljoonan vuoden aikana. Tällä pitkällä, dinosaurusten jälkeisellä ajanjaksolla maapallon nisäkkäiden koko on nimittäin kasvanut jatkuvasti.
    Nisäkkäiden koko lisääntyi jatkuvasti 10 miljoonan sukupolven ajan. Kasvun määrä oli huikea, sillä moni nisäkäs kasvoi niin paljon, että vertailukohtana voi pitää kissan kasvamista vähitellen elefantin kokoiseksi.

  • Äidin tuki varhaislapsuudessa vaikuttaa muistin kehitykseen (31.01.2012 klo 13.53)

    Ihmisaivojen ohimolohkoissa sijaitsevalla hippokampuksella on keskeinen merkitys ihmisen muistille. Muodoltaan merihevosta muistuttavat aivojen osa on tärkeä elin myös koululaisten oppimisen kannalta - tuoreen tutkimuksen mukaan äidin huolenpito saattaa ennustaa, minkä kokoiseksi hippokampus eli niin kutsuttu aivoturso muodostuu.

  • Tutkimus: millaista politiikkaa Jeesus tekisi? (31.01.2012 klo 13.52)

    Yhdysvalloissa uskonto ja etenkin kristinusko on vahvasti läsnä poliittisessa elämässä. Stanfordin yliopiston tutkijat halusivat selvittää, miten amerikkalaiset sovittavat yhteen poliittiset näkemyksensä ja kristillisen vakaumuksen.
    Psykologian laitoksen tutkijat olivat kiinnostuneita myös siitä, millaista politiikkaa tutkimuskohteet uskoivat Jeesuksen tekevän, mikäli hän vaikuttaisi henkilönä nykyajan yhteiskunnallisessa elämässä.

  • Venäjältä löytyi 7500 vuotta vanhoja kalastustarpeita (27.01.2012 klo 11.43)

    Kansainvälinen arkeologiryhmä on tehnyt mielenkiintoisen löydön Moskovan läheltä Venäjältä. Espanjalaisvetoinen ryhmä löysi seitsemän ja puoli tuhatta vuotta vanhoja kalastustarpeita, jotka ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan hämmästyttävän edistyneitä.
    Löydös auttaa tutkijoita ymmärtämään kalastuksen roolia holoseenin eli viimeisimmän jääkauden jälkeisen lämpimän geologisen kauden aikaan. Tutkijat pystyvät näin kartoittamaan kalastuksen merkitystä etenkin niillä alueilla, jossa maatalous tuli tunnetuksi vasta myöhemmin, rautakaudella.

  • Öljyssä paistaminen terveellisempää kuin rasvassa paistaminen (27.01.2012 klo 11.41)

    Länsimaissa ruuan keskeisen valmistustapa on rasvassa tai öljyssä paistaminen. Rasvassa paistettua ruokaa on pidetty jo pitkään epäterveellisenä ja ennen kaikkea sydän- ja verisuonitautien aiheuttajana. Paistamisen epäterveellinen vaikutus perustuu siihen, että paistamisessa öljyn sisältämä rasva imeytyy ruokaan tehokkaasti, jolloin myös kalorien määrä kasvaa.
    Toisaalta Välimeren alueen maissa ruoka paistetaan joko oliivi- tai auringonkukansiemenöljyssä, eikä tätä ole pidetty mitenkään vaarallisena.

  • Voimakas aurinkomyrsky iskee maahan tiistaina (24.01.2012 klo 13.40)

    Voimakas aurinkomyrsky iskeytyy maan magneettikenttään tiistaina, ennustaa Yhdysvaltain avaruussääkeskus. Myrsky saattaa vaikuttaa lentoliikenteeseen, sähköverkkoihin ja satelliitteihin. Kyseessä on voimakkain maahan iskeytynyt aurinkomyrsky kuuteen vuoteen.
    Auringon koronasta eli kaasukehästä sinkosi sunnuntaina suuri kappale kohti maata. Kappale matkaa maata kohti noin 2 000 kilometriä sekunnissa, mikä on noin viisi kertaa nopeammin kuin auringosta lähteneet hiukkaset yleensä kulkevat.

  • Yhdessä proteiinissa vastaus lukuisiin syöpähoitoihin (24.01.2012 klo 13.40)

    Syöpätutkimuksessa on mahdollisesti otettu huomattava harppaus saksalaisessa Göttingenin yliopistossa. Tutkijat ovat huomanneet, että yhden yksittäisen proteiinin käsittely saattaa estää usean eri syöpätaudin kehittymisen.
    Proteiinin nimi on HSP 90 ja se toimii soluissa muita proteiineja suojaavana kilpenä. Kohdistamalla hoidot HSP90 –proteiiniin tutkijat pääsivät käsiksi MIF-geeninä tunnettuun proteiiniin.

  • Negatiiviset kokemukset seuraelämässä tekevät sairaiksi? (24.01.2012 klo 13.39)

    Seuraelämän negatiiviset kokemukset saattavat vaikuttaa myös ihmisen fyysiseen terveyteen. Kalifornian yliopiston tutkijat testasivat terveyden ja sosiaalisten suhteiden yhteyttä sadankahdenkymmenen terveen aikuisen koeryhmällä.
    Heitä pyydettiin raportoimaan kanssakäymisestään muiden ihmisten kansas kahdeksan päivän ajan. Tästä neljän päivän kuluttua tutkijat mittasivat kokeen kohteiden tulehduksellisia sytokiineja, joita löytyy ihmisen syljestä stressaavissa tilanteissa.

  • Tutkijat löysivät "ravitsemusgeenin" – ratkaisu mailman ruokapulaan? (17.01.2012 klo 16.40)

    Warwickin yliopiston tutkijat ovat löytäneet niin sanotun "ravitsemusgeenin", joka säätelee ravintoaineiden siirtymistä kasvista siemeniin. Yhteistyössä Oxfordin yliopiston kanssa tehdyssä tutkimuksessa maissikasveista löydettiin ensimmäistä kertaa geeni, joka ikään kuin optimoi satoa lisäävien siementen ravinnollisuutta.
    Meg Yhdeksi nimetty geeni poikkeaa useimmista geeneistä, että se on lähtökohdiltaan sukupuolinen. Tätä geenin yksipuolista aktiivisuutaan kutsutaan leimautumiseksi ja näitä geenejä esiintyy toisinaan myös ihmisen geeneissä sikiökehitysvaihteessa.

  • Suomalaistutkijat kyseenalaistavat yliaktiivisen rakon oireyhtymän (17.01.2012 klo 16.37)

    Kaksi suomalaista urologia on saanut myös kansainvälistä huomiota tutkimuksellaan, joka kyseenalaistaa alalla vallitsevan käsityksen "yliaktiivisen rakon oireyhtymästä". Kari Tikkisen ja Anssi Auvisen artikkeli julkaistiin European Urology –lehdessä. Heidän mukaansa yliaktiivisen rakon oireyhtymän hyväksytty määritelmä yksinkertaistaa monimuotoisia oireita ja antaa ymmärtää, että 'yliaktiivinen rakko' olisi itsenäinen sairaus, vaikka usein oireilla voi olla lukuisia eri syitä.

  • Trooppisen Tyynenmeren sääilmiö La Niña saattaa lisätä influenssan tappavuutta (17.01.2012 klo 16.36)

    Trooppisen Tyynenmeren sääilmiö La Niña saattaa lisätä influenssan tappavuutta. Näin arvioi yhdysvaltalainen tutkijakaksikko Columbian ja Harvardin yliopistoista. Tutkijoiden mukaan vuosina 1918, 1957, 1969 ja 2009 levinneitä poikkeuksellisen tappavia influenssa-aaltoja edelsi La Niña-ilmiö.
    Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan sääilmiö sekoittaa influenssa-virusta levittävien lintujen muuttoreittejä, mikä puolestaan lisää muuntelua influenssaviruksen perimässä.

  • Uskomus onkin totta: lämmintä kesää seuraa kylmä talvi (13.01.2012 klo 15.25)

    Kaksi edellistä talvea olivat poikkeuksellisen kylmiä koko pohjoisella pallonpuoliskolla ja lunta tuli aikaisempaa alemmilla leveyspiireillä jo syksyn aikana. Toisaalta on koettu myös kaksi kuumaa ja vähäsateista kesää – kansantieto kertoo usein, että kuumasta kesästä seuraa kylmä talvi. Nyt Yhdysvaltalaistutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että tällä uskomuksella on myös tieteellinen pohja.

  • Lämpenevä ilmasto pistää albatrossin lentämään nopeammin (13.01.2012 klo 15.24)

    Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat ristiriitaisia. Eräs siitä hyötyvä eläinlaji on lintu, jonka siipiväli on suurimmillaan jopa kolme ja puoli metriä. Lähinnä eteläisellä pallonpuoliskolla viihtyvä merilintu, Albatrossi.

  • Suomalaiskoe muutti grafeenin magneettiseksi (13.01.2012 klo 15.22)

    Suomalaiset fyysikot ovat saaneet tällä viikolla kansainvälistä huomiota. Helsingin yliopiston hiukkaskiihdyttimellä tehdyssä kokeessa fysiikan laitoksen tutkijat koettelivat grafeenin magneettisia ominaisuuksia. Vasta vuonna 2004 löydetty grafeeni on vain yhden atomin paksuinen hiilen olomuoto, jonka sähköä johtavat elektronit käyttäytyvät ainutlaatuisella tavalla.
    Sen sijaan magneettisuutta ei hiilen kaltaisissa kevyissä alkuaineissa yleensä havaita, toisin kuin raskaissa alkuaineissa, kuten raudassa (tai teollisuuden käyttämässä neodyymissä.)

  • Telomeerien pituudesta vastaus elinikään? (12.01.2012 klo 09.38)

    Voisiko tulevaisuudessa ihmisen eliniän ennustaa? Tähän mennessä mittaustavat ovat olleet lähinnä tilastollisia, mutta Glasgow’n yliopiston tutkimuksen mukaan vastaus kysymykseen elävien olentojen elämän todennäköisestä kestosta saattaakin löytyä telomeereista eli eräistä DNA-jaksoista kromosomien päässä.
    Telomeerit ovat kromosomien päitä suojaavia rakenteita, jotka lyhenevät aina solun jakautuessa.

  • Sosiaalinen media apuun tautiepidemioiden estämisessä (12.01.2012 klo 09.37)

    Voisiko sosiaalisella medialla ihan aidosti parantaa maailmaa? Tältä näyttää ainakin tulosten perusteella, joita Harvardin yliopiston ja Bostonin lastensairaalan lääkärit ovat saaneet Haitin katastrofialueelta. Kaksi vuotta sitten tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen maahan iski koleraepidemia, jonka seurauksena kuusi ja puoli tuhatta haitilaista on kuollut ja lähes puoli miljoonaa sairastunut.

  • Nopeusrajoitusten nostaminen teillä vaaraksi terveydelle (12.01.2012 klo 09.36)

    Britanniassa terveystieteilijät ovat ottaneet kantaa myös maan liikennekulttuurin kehittämiseen. British Medical Journalin julkaisussa kritisoidaan maan hallituksen aietta nostaa yleistä nopeusrajoitusta 70 mailista 80 mailiin tunnissa kaikilla Englannin ja Walesin teillä vuoteen 2013.

  • Mp3-soitin tuntuu korvissa myös keski-ikäisenä

    Mp3-soitin tuntuu korvissa myös keski-ikäisenä (03.01.2012 klo 12.19)

    Nyt kannattaa kuunnella tarkkaan, etenkin jos tämä lähetys kantautuu korviisi nappikuulokkeiden tai vaikka kannettavan radion kautta. Israelilaisen Tel Avivin yliopiston tutkimuksen mukaan mp3–soittimien kyky soittaa musiikkia lähes loputtomasti ja lujaa on myös terveysriski, josta tulee kärsimään eniten nyt teini-iässä oleva sukupolvi

  • Kvasikristallit saattavatkin olla peräisin avaruudesta (03.01.2012 klo 12.01)

    Kvasikiteiden alkuperästä on saatu uusia viitteitä. Nyt Princetonin yliopistossa työskentelevä tutkimusryhmä on löytänyt todisteita siitä, että luonnossa esiintyvät ainutlaatuiset kvasikristallit ovat peräisin neljä ja puoli miljardia vuotta vanhasta meteoriitista.

  • Liikunta vaikuttaa myös oppimistuloksiin (03.01.2012 klo 11.59)

    Pänttäämällä oppii parhaiten. Näin ainakin yleisesti uskotaan, mutta tuoreen hollantilaistutkimuksen mukaan lasten koulumenestykseen vaikuttaa myös liikunnan harrastaminen kokeisiin pänttäämisen piristyksenä.
    Amsterdamilaisen Vrije Vrije Unitersitetin tutkijaryhmä kävi lävitse kymmenen aikaisempaa tutkimusta, jotka oli toteutettu Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Suurimpaan tutkimukseen osallistui kaksitoista tuhatta koululaista, iältään kuudesta kahdeksaantoista vuotta.

Mikä on tiedeuutiset?

YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.

Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.

Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi

Tiedeohjelmia tänään 10.2.