Oikeudenmukaisuus ja reiluus vuorovaikutuksessa ovat modernin yhteiskunnan tuotteita (18.03.2010 klo 21.00)

Altruistinen käyttäytyminen eli vieraiden ihmisten auttaminen pyyteettömästi näyttää olevan melko nuori ilmiö ihmiskunnan käyttäytymisessä, osoittaa monilla mantereilla 15 eri ihmisyhteisön parissa tehty kokeellinen tutkimus. Altruistinen käyttäytyminen on tyypillistä suurehkoissa, moderneissa yhteisöissä eläville ihmisille, jotka elävät markkinatalouden piirissä. Kulttuurin pohjana näissä on joku suurista maailmanuskonnoista. Pienissä perinteisissä yhteisöissä altruismi oli lähes tuntematon ilmiö.

• Lue lisää

Ei niin kuuma Jupiter (17.03.2010 klo 22.00)

Aurinkokunnan ulkopuolisia eksoplaneettoja tunnetaan jo yli 400, mutta useimpien pinnalla olosuhteet ovat melko epämiellyttävät maanpäällisiin oloihin sopeutuneelle. Eurooppalaisella eksoplaneettoja etsivällä CoRoT-satelliitilla löydetty CoRoT-9b-planeetta vaikuttaa melko siedettävältä: sen pintalämpötila on -20 ja 160 celsiusasteen välillä eikä lämpötila vaihtele kovin paljon vuorokauden tai vuodenaikojen mukana.

• Lue lisää

Varhaisessa maailmankaikkeudessa on ollut "pölyttömiä" kvasareita (17.03.2010 klo 21.01)

Varhaisessa maailmankaikkeudessa, alle miljardin vuoden päässä alkuräjähdyksestä on ollut pieniä kvasareita, joiden rakenne poikkeaa sekä useimmista samanikäisistä että myöhemmin syntyneistä kvasareista. Poikkeuksellisissa kvasareissa on keskellä hyvin vähän pölyä, joten niistä lähtevä säteily on erilaista kuin muilla kvasareilla. Löytö auttaa ymmärtämään miten galaksit ja kvasarit kehittyivät maailmankaikkeuden alkuaikoina.

• Lue lisää

Floresin asutus vanhempaa kuin oletettu (17.03.2010 klo 21.00)

Ihmisen sukuisia hominiineja on ollut Indonesiaan kuuluvalla Floresin saarella vähintään miljoonan vuoden ajan, osoittavat uudet kiviesinelöydöt ja niiden ajoitukset. Kiistelty Floresin ihminen, kääpiökokoinen "hobbitti" eli saarella 18 000 vuotta sitten, mutta ihmisen sukuun kuuluvia kiviesineiden tekijöitä siellä on ollut huomattavasti pitempään.

• Lue lisää

Miehekkäät miehet vetoavat naisiin maissa joissa terveysolot ovat heikot (17.03.2010 klo 03.00)

Ulkonäöltään maskuliinisemmat miehet ovat nuorten naisten suosiossa maissa, joissa väestön terveydentila on heikompi, osoittaa uusi Skotlannissa Aberdeenin yliopistossa tehty tutkimus. Se tehtiin nettikyselynä 30 massa ja siihen osallistui lähes 5 000 naista, iältään 16-40 vuoden väliltä. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 22-25 vuotta maasta riippuen.

• Lue lisää

Alzheimerin taudin merkit aivoissa ilmaantuvat ennen oireita (15.03.2010 klo 23.00)

Alzheimerin tautiin vanhoilla päivillä sairastunut vanhempi, erityisesti äiti, lisää merkittävästi riskiä että ihmisellä on ikääntyessään aivoissa selvästi Alzheimerin tautiin viittaavia muutoksia, normaalista älyllisestä suorituskyvystä huolimatta. Näillä ihmisillä oli aivoissaan selvästi enemmän amyloidibeeta-fibrillejä kuin sellaisilla joilla lähisuvussa ei Alzheimerin tautia esiinny, havaittiin Turun ja New Yorkin yliopistoissa tehdyssä tutkimuksessa.

• Lue lisää

Siirsikö Chilen maanjäristys maapallon pyörimisakselia? (15.03.2010 klo 17.08)

Helmikuun 27. päivänä Chileä ravisuttanut voimakas maanjäristys on todennäköisesti siirtänyt maapallon akselia noin kahdeksalla sentillä, arvioivat yhdysvaltalaisen Jet Propulsion -laboratorion tutkijat. Kyseessä on maapallon massan jakautumista kuvaava akseli joka siirtyy vuodessa muutenkin noin kymmenen senttiä, viimeisen jääkauden jälkeisen palautumisen seurauksena.

• Lue lisää

Miten vähemmällä kuntoharjoittelulla saa enemmän tuloksia (15.03.2010 klo 11.20)

Lyhyt mutta intensiivinen fyysinen harjoittelu tuottaa saman hyödyn kuin rauhallisemmin tehty ja pitempään kestävä harjoittelu, osoittaa kanadalaisen McMaster-yliopiston tutkimus. Vajaa puolen tunnin harjoitus tavallisella kuntopyörällä kolme kertaa viikossa vastasi vaikutuksiltaan kymmenen tunnin rauhallista harjoittelua viikossa. Tarkkaa syytä sille miten tämä tapahtuu, ei toistaiseksi tiedetä.

• Lue lisää

Käärmeiden lämpöaistin molekyylimekanismi selvitettiin (15.03.2010 klo 11.12)

Käärmeiden kyky aistia lämpösäteilyä perustuu ns. TRP1-solukanaviin, jotka nisäkkäillä toimivat polttavien makujen kuten wasabin ja sinapin tunnistajina. Myös hyönteisillä on samoja TRP1-solukanavia, jotka toimivat kemiallisten ärsykkeiden aistimissa. Käärmeiden lämpöaistimus tapahtuu päässä olevien lämpöaukkojen avulla, joiden aistinsolut ovat aukkoja peittävän ohuen kalvon alla. Nisäkkäiden "wasabireseptorit" ovat pään sisällä.

• Lue lisää

Kasvit toimivat yhteistyössä tuholaisia vastaan (12.03.2010 klo 11.51)

Suopursujen läheisyydessä kasvavat koivut pidättävät lehtiensä pinnoille suopursun ilmaan päästämiä puolihaihtuvia yhdisteitä. Koska lehtiä syövät tuholaiset kuten tunturimittarit ja lehtikärsäkkäät karttavat näitä yhdisteitä, koivut pystyvät toisen lajin avulla torjumaan tuholaisia.

Itä-Suomen yliopiston, Turun yliopiston ja MTT:n yhteistyönä tekemä tutkimus osoittaa että kasvit pystyvät tällä tavoin hyödyntämään muita saman eliöyhteisön lajeja. Ilmiöllä voi myös olla laajempaa merkitystä kasvilajien yhteisevoluutiossa.

• Lue lisää

Pohjoisen porot eivät käytä vuorokausikelloa (12.03.2010 klo 11.36)

Napapiirin pohjoispuolella elävillä poroilla elimistön vuorokausikello ei toimi samalla tavalla kuin yleensä, osoittaa norjalais-brittiläinen tutkimusryhmä. Normaalisti pimeähormoni melatoniinia erittyy pimeällä mutta sen erittyminen on sidottu vuorokausikelloon. Poroilla melatoniinia alkaa erittyä heti kun tulee pimeää ja se lakkaa valoisassa, vuorokauden ajasta riippumatta. Kahden vuorokausirytmin säätelyyn keskeisesti osallistuvan geenin toiminta on myös poikkeava; niiltä puuttuu vuorokausirytmi täysin.

• Lue lisää

Akateemikko Leena Peltonen-Palotie kuollut (11.03.2010 klo 10.53)

Tieteen akateemikko Leena Peltonen-Palotie on kuollut vakavan sairauden jälkeen. Professori, LKT Peltonen-Palotie nimitettiin tieteen akateemikoksi lokakuussa 2009. Peltonen-Palotie oli yksi maailman arvostetuimmista geenitutkijoista. Hänen tutkimuksensa yhdisti perusmolekyylibiologiaa ja lääketiedettä erilaisten sairauksien ymmärtämiseksi.

Leena Peltonen-Palotielle myönnettiin useita arvostettuja kansainvälisiä palkintoja, mm. Antoine Marfan -palkinto, Anders Jahre -palkinto, European van Gysel Prize for Biomedical Research -palkinto ja pohjoismainen Eric K. Fernström -palkinto.

• Lue lisää

Hampaiden kehitykselle matemaattinen malli (10.03.2010 klo 20.01)

Hampaidemme jokainen nystermä on kehitystä tarkasti säätelevien geenien määräämä. Vastaava geneettinen palapeli säätelee myös elintemme ja kaikkien elävien organismien erilaistumista. Akatemiaprofessori Jukka Jernvallin tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa kehitettiin
tietokonemalli, joka valottaa populaatiotason muuntelua hampaiden syntymisessä. Hampaiden kehitys toimii mallina muille elimille ja tutkimus on askel kohti hampaiden ja muiden elinten kasvattamista, tutkijat arvelevat.

• Lue lisää

Banaanikärpäsen lihasten tarvitsemien geenien toiminta selvitetty (10.03.2010 klo 20.00)

Banaanikärpäsen lihasten toimintaan liittyvien tuhansien geenien toiminta on selvitetty itävaltalais-saksalaisessa tutkimuksessa. Vaikka päällisin puolin parin millimetrin kokoinen banaanikärpänen näyttää olevan hyvin erilainen kuin ihminen, niin monet geeneistä ovat yhteisiä ja toimivat lihaksissa vastaavasti. Siksi kartoituksesta uskotaan olevan hyötyä lääketieteessä esimerkiksi lihassairauksien syiden selvittämisessä ja niiden hoitojen kehittämisessä.

• Lue lisää

Maailman öljyntuotanto alkaa supistua jo muutaman vuoden kuluttua (10.03.2010 klo 18.00)

Maailman raakaöljyntuotanto saavuttaa maksiminsa vuonna 2014, arvioivat Kuwaitin yliopiston tutkijat. Useiden ennustusmallien avulla tehty ennuste aikaistaa öljyntuotannon maksimin ajankohdan noin kymmenellä vuodella. Siksi vaihtoehtoisten energialähteiden etsimiseen ja öljyn entistä tehokkaampaan käyttöön on syytä panostaa, tutkijat toteavat. Kuwait on nyt maailman kahdeksanneksi suurin öljyntuottaja ja yhdeksänneksi suurin öljyviejä.

• Lue lisää

Miten nikotiini menee aivoihin? (09.03.2010 klo 20.00)

Savukkeen nikotiini menee aivoihin hitaammin ja tasaisemmin kuin tähän mennessä on oletettu. Vaikka tupakoitsijat tunnistavat nikotiinin vaikutuksen hyvin nopeasti, taso nousee toisella tavoin kuin on oletettu. Yllättäen tupakkariippuvaisten tupakoitsijoiden nikotiinitaso nousee hitaammin kuin satunnaisten tupakoitsijoiden. Syytä tähän ei toistaiseksi tiedetä. Tuloksista toivotaan apua nikotiiniriippuvaisuuden hoitoon eli tupakoinnin lopettamiseen.

• Lue lisää

Alkoholia hieman käyttävät naiset lihovat vähemmän kuin raittiit (09.03.2010 klo 09.53)

Säännöllinen, pieni alkoholinkulutus on eduksi painonhallinnalle keski-ikäisillä naisilla, osoittaa Yhdysvalloissa tehty 13 vuoden seurantatutkimus. Alkoholia jonkun verran mutta alle 40 grammaa päivittäin nauttivilla naisilla riski muuttua normaalipainoisesta ylipainoiseksi tai lihavaksi oli pienempi kuin täysin raittiilla naisilla.

• Lue lisää

Kehittyneet teollisuusmaat ovat ulkoistaneet merkittävän osan hiilidioksidipäästöistään (08.03.2010 klo 23.00)

Kehittyneet teollisuusmaat ovat "ulkoistaneet" merkittävän osan hiilidioksidipäästöistään muihin maihin, osoittavat amerikkalaistutkijat Steven Davis ja Ken Caldeira arvovaltaisessa amerikkalaisessa tiedejulkaisussa PNASissa julkaistussa artikkelissaan. He laskivat hiilidioksidipäästöt 113 maasta tai maaryhmästä kulutuksen mukaan eikä sen mukaan minkä maan rajojen sisäpuolella hiilidioksidia syntyy.

• Lue lisää

Lihominen on elimistön terve reaktio (08.03.2010 klo 20.00)

Lihavuus liittyy metaboliseen oireyhtymään mutta se ei ole syy sen syntymiseen, toteaa Texasin yliopiston professori Roger Unger artikkelissaan. Rasvan kertyminen rasvasoluihin ja siitä seuraava painonnousu ovat elimistön keino välttää liiallisen rasvakuormituksen haittoja.

• Lue lisää

ADHD-lääkkeenä käytetty metyylifenidaatti parantaa myös oppimista (08.03.2010 klo 08.22)

Ylivilkkauden ja keskittymisvaikeuksien eli ADHD-oireiden hoitoon käytetty metyylifenidaatti, USAssa tuotenimellä Ritalin tunnettu lääkeaine, auttaa paitsi keskittymistä myös oppimista, havaittiin Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Rotilla tehdyssä kokeessa pystyttiin osoittamaan että vaikutukset välittyvät aivoissa hermovälittäjäaine dopamiinin reseptoreiden D1 ja D2 kautta.

• Lue lisää