Useimmat komeetat ovat ehkä lainaa muilta tähdiltä (10.06.2010 klo 21.00)

Monet auringon lähelle näyttäviksi pyrstötähdiksi saapuvat komeetat ovat ehkä syntyneet aivan muiden tähtien ympärillä, ehdottaa kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä. He mallinsivat auringon varhaisia vaiheita, ajalta ennen aurinkokunnan syntyä. Mallin mukaan on mahdollista että aurinkomme on kaapannut mukaansa joukon pieniä jäisiä kiertolaisia sisartähdiltään ennen joutumistaan eroon tähtien syntyalueelta.

• Lue lisää

Andromedan galaksin ytimen mustan aukon aktiivisuus vaihtelee huomattavasti (25.05.2010 klo 17.00)

Andromedan galaksin keskellä oleva massiivinen musta aukko on varsin hiljainen, samaan tapaan kuin oman linnunratamme ytimessä oleva musta aukko. Kuitenkin tämän M31-nimellä tunnetun galaksinytimen ympärillä on niin paljon kaasua, että siitä pitäisi lähteä vähintään kymmenen kertaa enemmän ja jopa 100 000 kertaa enemmän röntgensäteilyä kuin mittaukset osoittavat.

• Lue lisää

Herschel-satelliitti löysi supermassiivisen nuoren tähden (07.05.2010 klo 11.30)

Euroopan avaruusjärjestön uuden Herschel-avaruusteleskoopin ensimmäisiä tieteellisiä tuloksia on esitelty Hollannissa pidetyssä konferenssissa. Laite tekee havaintoja hieman näkyvää valoa pitemmillä aallonpituuksilla, infrapunasta lähes millimetrialueelle. Kohteena on erityisesti tähtien ja galaksien syntyprosessi.

• Lue lisää

Huurteinen asteroidi kertoo valtamerten synnystä (28.04.2010 klo 20.00)

Asteroidin pinnalta on ensimmäisen kerran löytynyt vettä. Havainto on kiinnostava, sillä myös maapallon valtamerten veden oletetaan saapuneen planeetallemme asteroidien mukana.

Kaksi tutkimusryhmää teki itsenäiset havainnot asteroidivyöhykkeessä sijaitsevan asteroidin 24 Themisin pinnalla olevasta jäästä infrapunasäteilyn perusteella.

• Lue lisää

Venus on maan tapaan geologisesti aktiivinen planeetta (12.04.2010 klo 09.45)

Venus on edelleen geologisesti aktiivista aluetta, päättelee kansainvälinen tutkijaryhmä. Tästä on viitteitä jo ennestään, mutta Euroopan avaruusjärjestön ESAn Venus Express-luotaimesta otettujen infrapunakuvien avulla päätelmiä pystyttiin tarkentamaan. Havainnot tutkituista kolmesta ns. ns. kuumasta kohdasta osoittavat että maapallon tulivuorenpurkausten kaltaisia sulan laavan purkauksia on ollut viimeistään pari miljoonaa vuotta sitten. Todennäköisintä on että viimeiset purkaukset tutkituissa kohdissa ovat vain muutaman tuhannen tai kymmenentuhannen vuoden takaisia.

• Lue lisää

Varhaisessa maailmankaikkeudessa on ollut "pölyttömiä" kvasareita (17.03.2010 klo 21.01)

Varhaisessa maailmankaikkeudessa, alle miljardin vuoden päässä alkuräjähdyksestä on ollut pieniä kvasareita, joiden rakenne poikkeaa sekä useimmista samanikäisistä että myöhemmin syntyneistä kvasareista. Poikkeuksellisissa kvasareissa on keskellä hyvin vähän pölyä, joten niistä lähtevä säteily on erilaista kuin muilla kvasareilla. Löytö auttaa ymmärtämään miten galaksit ja kvasarit kehittyivät maailmankaikkeuden alkuaikoina.

• Lue lisää

Galaksien kehityksen "puuttuva rengas" löytyi (04.03.2010 klo 08.29)

Linnunradan ulkopuolella olevasta pienestä kääpiögalaksista on löydetty kauan etsitty tähti: niukasti metalleja sisältävä, lähes maailmankaikkeuden alkuajoilta oleva varhainen tähti. Sculptor-galaksissa 360 000 valovuoden päässä linnunradasta sijaitseva tähti on kemialliselta koostumukseltaan samanlainen kuin kotigalaksimme ulkolaidoilla, ns. halossa sijaitsevat vanhat tähdet. Havainto vahvistaa teorian jonka mukaan suuremmat galaksit kuten linnunrata kasvavat suuremmiksi kaappaamalla kääpiögalakseja ja muita suurehkoja tähtirykelmiä.

• Lue lisää

ESOn teleskoopit eivät vaurioituneet Chilen maanjäristyksessä (01.03.2010 klo 15.45)

Chilessä sijaitsevat Euroopan eteläisen observatorion ESOn teleskoopit eivät vaurioituneet lauantaina 27. helmikuuta tapahtuneessa rajussa maanjäristyksessä, kerrotaan ESOsta. La Sillan teleskoopin havainnot keskeytyivät sähkökatkon vuoksi mutta muilla toimipaikoilla eli Paranalin observatoriossa, APEX-radioteleskoopilla ja ALMA-radioteleskooppien keskuksessa toiminta jatkui keskeytyksettä.

• Lue lisää

Komeetoissa on materiaalia joka on syntynyt varhaisen aurinkokunnan sisäosissa (25.02.2010 klo 21.00)

Ainakin jotkut komeetat sisältävät mineraaleja, jotka ovat syntyneet varhaisen aurinkokunnan sisäosissa lähellä aurinkoa ja vasta sen jälkeen joutuneet aurinkokunnan ulkolaitaan ns. Kuiperin vyöhykkeeseen. Näin päättelevät amerikkalaistutkijat analysoituaan komeetta Wilde 2:sta haettua materiaalia. Komeetat saapuvat maapallon lähettyville Kuiperin vyöhykkeestä jota pidetään aurinkokunnan alkuperäisimpänä materiaalina. Tämä päätelmä ei ilmeisesti täysin pidä paikkaansa.

• Lue lisää

Yleinen suhteellisteoria todistettiin päteväksi entistä tarkemmin (17.02.2010 klo 21.00)

Yleinen suhteellisteoria on osoitettu päteväksi entistä suuremmalla tarkkuudella cesium-atomeihin avulla. Tulos osoittaa että Einsteinin lähes sata vuotta sitten muotoilema teoria pätee noin sadasmiljoonasosan tarkkuudella (1 / 7 x 10exp(-9)). Edellinen tarkkuusmääritys on 30 vuoden takaa ja sitä parannettiin nyt tekijällä 10 000.

• Lue lisää

Murchisonin meteoriitista löytyi lisää orgaanisia yhdisteitä (16.02.2010 klo 05.00)

Australiaan 40 vuotta sitten syöksyneestä ns. Murchisonin meteoriitista on löydetty suuri määrä uusia kemiallisia yhdisteitä. Aiemmin löydettyjen noin 500 yhdisteen lisäksi meteoriitissa todettiin olevan osia 14 000 erilaisesta orgaanisesta kemiallisesta yhdisteestä. Meteoriitti on peräisin 4,65 miljardin vuoden takaa eli aurinkokunnan alkuajoilta tai mahdollisesti jopa ajalta ennen aurinkona tuntemamme tähden syntyä.

• Lue lisää

Ensimmäinen eksoplaneetan säteilyn suora spektrimittaus (13.01.2010 klo 17.30)

Euroopan eteläisen observatorion ESOn suurella kaukoputkella eli VLT:llä on onnistuttu mittaamaan eksoplaneetan valon spektri suoraan maan pinnalta ensimmäisen kerran. Tällaisesta spektristä voidaan periaatteessa määrittää mitä alkuaineita ja yhdisteitä säteilyä lähettävässä kohteessa on. Siitä voi päätellä esimerkiksi elämän edellytyksiä aurinkokunnan ulkopuolella. Nyt raportoitu mittaus osoittaa että menetelmä toimii; yhtään yhdistettä siitä ei vielä ole pystytty erottamaan.

• Lue lisää

Asteroidi Steins on muuttanut muotoaan auringonvalon voimasta (07.01.2010 klo 22.00)

Asteroidivyöhykkeellä aurinkoa kiertävä asteroidi Steins, runsaan viiden kilometrin kokoinen kappale on kuvattu Euroopan avaruusjärjestön ESAn Rosetta-luotaimella. Vaikka koko asteroidia ei ohilennon aikana saatu kuvatuksi, sen pinta pystyttiin silti kartoittamaan suomalaistähtitieteilijä Mikko Kaasalaisen kehittämän matemaattisen menetelmän avulla. Steins-asteroidi koostuu erillisistä kivenkappaleista ja sen muotoa on muokannut ns. YORP-ilmiö, joka johtuu auringon säteilyn paineesta.

• Lue lisää

Mars-kulkija Spirit jäänee lopullisesti paikalleen (04.01.2010 klo 00.06)

Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn Mars-mönkijän, Spiritin kunniakas tieteellinen ura saattaa olla viimein päättymässä, kuuden vuoden jälkeen. Laite on jumissa pienen kraatterin reunassa ja sen aurinkopaneelit ovat epäedullisessa kulmassa aurinkoon. Talvi on tulossa ja riittävästi sähköä Spiritin säilyttämiseen toimintakunnossa ei ehkä saada.

• Lue lisää

Aurinkokunnan ulkopuolella olevan tähtienvälisen kaasupilven magneettikenttä määritetty Voyager-luotaimen avulla (29.12.2009 klo 16.24)

Aurinkokuntamme ulkorajoilla pyyhältävän Voyager 2-luotaimen mittauksista on onnistuttu määrittämään ulkopuolella olevan tähtienvälisen kaasupilven magneettikenttä. Kenttä on voimakkuudeltaan 4-5 mikrogaussia, mikä on yli kaksinkertainen aiempiin arvioihin verrattuna. Se selittää miksi tämä kohdalla oleva kaasupilvi on pysynyt koossa huolimatta siihen kohdistuvista voimista.

• Lue lisää

Auringon heijastus Titan-kuun järvenpinnasta kuvattu (21.12.2009 klo 16.33)

Saturnus-planeetan Titan-kuun pohjoisen napa-alueen järven pinnasta heijastuva auringonvalo on onnistuttu kuvaamaan ensimmäisen kerran. Vaikka Titanin järvien olemassaolo on tiedetty varmuudella jo runsaan vuoden ajan tutkakuvien perusteella, on auringon heijastus kouriintuntuva osoitus vapaasta nesteestä maapallon ulkopuolella, toisella aurinkoa kiertävällä kappaleella. Yhdysvaltain geologisen seuran vuosikokouksessa esitelty kuva on kuvattu viime heinäkuussa Saturnusta kiertävältä Cassini-luotaimelta.

• Lue lisää

Ensimmäinen vetinen eksoplaneetta (16.12.2009 klo 20.00)

Eksoplaneetoista kaivatuin, vettä sisältävä ja maan suuruusluokkaa oleva kappale on löydetty. Tämä ensimmäinen vetinen eksoplaneetta on halkaisijaltaan vajaan kolmen maapallon kokoinen ja massaa siinä on noin 6,6 maapallon verran. Mahdollisen elämän kannalta se ei vaikuta kovin houkuttelevalta, koska todennäköisesti vesi on planeetan sisäosissa ja jäässä. Pintaa peittää paksu kaasukehä joka koostuu ehkä vedystä ja heliumista. Tähti GJ1214 planeettoineen sijaitsee 42 valovuoden etäisyydellä aurinkokunnastamme.

• Lue lisää

Kuiperin vyöhykkeessä ei ole muutaman sadan metrin kokoisia kappaleita (16.12.2009 klo 17.41)

Muutaman sadan metrin kokoisia kappaleita on odottamattoman niukasti ns. Kuiperin vyöhykkeessä eli aurinkokunnan ulkolaidalla, Neptunus-planeetan radan ulkopuolella olevalla alueella. Suuresta mittausaineistosta löydettiin vain yksi noin 500 metrin kokoinen kiertolainen. Isompia, vähintään kilometrin kokoisia kappaleita Kuiperin vyöhykkeestä löytyy runsaasti samoin kuin hienoa pölyä, mutta välikokoiset kappaleet ovat ilmeisesti murskautuneet palasiksi törmäyksissä.

• Lue lisää

Uusia eksoplaneettoja auringonkaltaisten tähtien ympäriltä (13.12.2009 klo 20.00)

Ensimmäinen maapallon kaltainen planeetta, oman aurinkomme kaltaisen tähden ympäriltä tullaan löytämään jo parin vuoden aikana, arvioi australialais-amerikkalainen tähtitieteilijäryhmä. He ovat löytäneet neljä uutta eksoplaneettaa melko lähellä omaa aurinkokuntaamme olevien, auringon kokoisten tähtien ympäriltä.

Kolme planeetoista kiertää Virgon tähtikuvion tähteä 61 Virginis, joka on lähes aurinkomme kopio. Tähti erottuu paljain silmin ja sijaitsee 28 valovuoden päässä aurinkokunnastamme. Planeettojen massat ovat 5-25 maapallon massan suuruiset.

• Lue lisää

Maapallon ilmakehän kaasut eivät ole tulleet maan sisältä (10.12.2009 klo 22.00)

Maapallon ilmakehä ja vesikehä, meret ja järvet, eivät ole peräisin maapallon sisäosista tulleista yhdisteistä vaan merkittävältä osalta nuoreen maapalloon törmänneistä komeetoista. Näin päättelee brittiläis-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä, joka vertasi maapallon sisältä purkautuvien kaasujen sisältämiä jalokaasuja, ksenonia ja kryptonia ilmakehän vastaaviin alkuaineisiin. Maapallon sisältä tulevien jalokaasujen isotooppikoostumus muistuttaa enemmän aurinkokunnan alkuajoilta peräisin olevia meteoriitteja kuin maapallon nykyistä ilmakehää.

• Lue lisää