Grafeenista ratkaisu tiheään pakattujen mikropiirien lämpenemiseen? (16.04.2010 klo 16.40)

Vain yhden atomikerroksen paksuinen hiilimatto, grafeeni voisi ratkaista tietokoneiden prosessoripiirien kuumenemisongelman, osoittaa uusi ranskalais-yhdysvaltalainen tutkimus. Grafeenin lämmönjohtokyvyn tiedetään olevan erinomainen, mutta uusi tutkimus osoittaa lämmönjohtavuuden säilyvän hyvänä vaikka se on kiinni piidioksidin pinnalla. Lämmönjohtavuus on kaksinkertainen ohueen kuparilevyyn verrattuna. Kuparifoliota käytetään mikropiireissä sähkön- ja samalla lämmönjohtimena.

• Lue lisää

Venus on maan tapaan geologisesti aktiivinen planeetta (12.04.2010 klo 09.45)

Venus on edelleen geologisesti aktiivista aluetta, päättelee kansainvälinen tutkijaryhmä. Tästä on viitteitä jo ennestään, mutta Euroopan avaruusjärjestön ESAn Venus Express-luotaimesta otettujen infrapunakuvien avulla päätelmiä pystyttiin tarkentamaan. Havainnot tutkituista kolmesta ns. ns. kuumasta kohdasta osoittavat että maapallon tulivuorenpurkausten kaltaisia sulan laavan purkauksia on ollut viimeistään pari miljoonaa vuotta sitten. Todennäköisintä on että viimeiset purkaukset tutkituissa kohdissa ovat vain muutaman tuhannen tai kymmenentuhannen vuoden takaisia.

• Lue lisää

Superraskas alkuaine 117 löydetty (07.04.2010 klo 16.16)

Uraania raskaampien, ns. superraskaiden alkuaineiden joukko on nyt saatu täydennettyä alkuaineella 117, joka oli viimeinen puuttuva alkuaine numeroon 118 ulottuvassa listassa. Edelliset löydetyt superraskaat alkuaineet, 116 ja 118 havaittiin vuosina 2004 ja 2006.

Uusi, vielä nimetön alkuaine on hyvin lyhytikäinen mutta pysyy kasassa silti pitempään kuin jotkut sitä kevyemmät alkuaineet. Tämä vastaa teoreettisia oletuksia, joiden mukaan alkuaineen 118 tienoilla on ns. stabiilien ytimien saareke.

• Lue lisää

Pohjois-Amerikan jääkauden aikaisen mannerjäätikön sulamisvesien purkuväylä löytyi (31.03.2010 klo 20.01)

Brittiläiset geologit ovat löytäneet Kanadasta jäljet viime jääkauden sulamisvaiheessa muodostuneen makeavetisen jääjärven purkautumisesta. Kanadan pohjoisrannikolla, Richardsin saarella korkealla merenpinnasta sijainnut nuori sorakerrostuma johdatti tutkijat purkausuoman jäljille. Vedet virtasivat Agassiz-järvestä Kanadan luoteisosien läpi Pohjoiseen jäämereen ja pysäyttivät ilmaston lämpenemisen yli tuhanneksi vuodeksi.

• Lue lisää

Maailman tehokkaimman hiukkaskiihdyttimen törmäykset viimein käyntiin (30.03.2010 klo 17.15)

Kello 13:06 törmäsivät 3,5 TeV:n energialla kiitävät protonisuihkut ensimmäisen kerran toisiinsa Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uudessa LHC-kiihdyttimessä. Törmäykset rekisteröitiin neljällä mittausasemalla ja tuloksia aletaan analysoida välittömästi eri puolilla maailmaa.

• Lue lisää

Halvempi katalysaattori dieselmoottoreiden pakokaasuille (25.03.2010 klo 21.00)

Yhdysvalloissa on kehitetty dieselmoottoreiden pakokaasujen puhdistukseen uudenlainen katalyytti, jonka perusmateriaalit ovat noin 70% halvemmat kuin nykyisissä katalyyttisissä puhdistimissa. Uusi katalyytti perustuu ns. perovskiitteihin, jotka ovat mutkikkaita epäorgaanisia yhdisteitä. Uudet katalyyttiset puhdistimet osoittautuivat myös kestävämmiksi kuin platinan sukuisiin jalometalleihin perustuvat nykyiset mallit. Uudenlaisista katalysaattoreista on tutkijoiden mukaan hyötyä erityisesti energiakulutukseltaan perinteisiä tehokkaampien moottoreiden yhteydessä.

• Lue lisää

LHC:n hiukkassuihkujen energia nostettiin tavoiteltuun 3,5 TeV:iin (19.03.2010 klo 16.53)

Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uuden LHC-kiihdyttimen vastakkaisiin suuntiin kiitävien protonisuihkujen energia on nostettu tavoitetilaan, 3,5 TeV:iin. Ennätysenergiat saavutettiin 19. maaliskuuta aamulla. Hiukkassuihkuja ei vielä pantu törmäämään toisiinsa, mutta se toteutunee pikapuoliin. CERNin mukaan törmäysten aloittamisesta ilmoitetaan lähiaikoina.

• Lue lisää

Varhaisessa maailmankaikkeudessa on ollut "pölyttömiä" kvasareita (17.03.2010 klo 21.01)

Varhaisessa maailmankaikkeudessa, alle miljardin vuoden päässä alkuräjähdyksestä on ollut pieniä kvasareita, joiden rakenne poikkeaa sekä useimmista samanikäisistä että myöhemmin syntyneistä kvasareista. Poikkeuksellisissa kvasareissa on keskellä hyvin vähän pölyä, joten niistä lähtevä säteily on erilaista kuin muilla kvasareilla. Löytö auttaa ymmärtämään miten galaksit ja kvasarit kehittyivät maailmankaikkeuden alkuaikoina.

• Lue lisää

Siirsikö Chilen maanjäristys maapallon pyörimisakselia? (15.03.2010 klo 17.08)

Helmikuun 27. päivänä Chileä ravisuttanut voimakas maanjäristys on todennäköisesti siirtänyt maapallon akselia noin kahdeksalla sentillä, arvioivat yhdysvaltalaisen Jet Propulsion -laboratorion tutkijat. Kyseessä on maapallon massan jakautumista kuvaava akseli joka siirtyy vuodessa muutenkin noin kymmenen senttiä, viimeisen jääkauden jälkeisen palautumisen seurauksena.

• Lue lisää

Maailman öljyntuotanto alkaa supistua jo muutaman vuoden kuluttua (10.03.2010 klo 18.00)

Maailman raakaöljyntuotanto saavuttaa maksiminsa vuonna 2014, arvioivat Kuwaitin yliopiston tutkijat. Useiden ennustusmallien avulla tehty ennuste aikaistaa öljyntuotannon maksimin ajankohdan noin kymmenellä vuodella. Siksi vaihtoehtoisten energialähteiden etsimiseen ja öljyn entistä tehokkaampaan käyttöön on syytä panostaa, tutkijat toteavat. Kuwait on nyt maailman kahdeksanneksi suurin öljyntuottaja ja yhdeksänneksi suurin öljyviejä.

• Lue lisää

Ilmakehän pienhiukkasten syntymisestä uutta tietoa: rikkihappomysteeri ratkaistu (04.03.2010 klo 21.00)

Ilmakehän pienhiukkasten syntyyn liittynyt ns. rikkihappoarvoitus on ratkaistu kansainvälisessä tutkimuksessa, jota johdettiin Helsingin yliopistosta. Tällä on merkitystä ilmaston mallinnuksessa, koska nämä pienhiukkaset eli aerosolihiukkaset ovat oleellisia mm. pilvien syntymiselle. Aerosolihiukkaset heijastavat myös auringon valoa suoraan takaisin avaruuteen, joten pienhiukkaset vaikuttavat viilentävästi.

• Lue lisää

Galaksien kehityksen "puuttuva rengas" löytyi (04.03.2010 klo 08.29)

Linnunradan ulkopuolella olevasta pienestä kääpiögalaksista on löydetty kauan etsitty tähti: niukasti metalleja sisältävä, lähes maailmankaikkeuden alkuajoilta oleva varhainen tähti. Sculptor-galaksissa 360 000 valovuoden päässä linnunradasta sijaitseva tähti on kemialliselta koostumukseltaan samanlainen kuin kotigalaksimme ulkolaidoilla, ns. halossa sijaitsevat vanhat tähdet. Havainto vahvistaa teorian jonka mukaan suuremmat galaksit kuten linnunrata kasvavat suuremmiksi kaappaamalla kääpiögalakseja ja muita suurehkoja tähtirykelmiä.

• Lue lisää

ESOn teleskoopit eivät vaurioituneet Chilen maanjäristyksessä (01.03.2010 klo 15.45)

Chilessä sijaitsevat Euroopan eteläisen observatorion ESOn teleskoopit eivät vaurioituneet lauantaina 27. helmikuuta tapahtuneessa rajussa maanjäristyksessä, kerrotaan ESOsta. La Sillan teleskoopin havainnot keskeytyivät sähkökatkon vuoksi mutta muilla toimipaikoilla eli Paranalin observatoriossa, APEX-radioteleskoopilla ja ALMA-radioteleskooppien keskuksessa toiminta jatkui keskeytyksettä.

• Lue lisää

Komeetoissa on materiaalia joka on syntynyt varhaisen aurinkokunnan sisäosissa (25.02.2010 klo 21.00)

Ainakin jotkut komeetat sisältävät mineraaleja, jotka ovat syntyneet varhaisen aurinkokunnan sisäosissa lähellä aurinkoa ja vasta sen jälkeen joutuneet aurinkokunnan ulkolaitaan ns. Kuiperin vyöhykkeeseen. Näin päättelevät amerikkalaistutkijat analysoituaan komeetta Wilde 2:sta haettua materiaalia. Komeetat saapuvat maapallon lähettyville Kuiperin vyöhykkeestä jota pidetään aurinkokunnan alkuperäisimpänä materiaalina. Tämä päätelmä ei ilmeisesti täysin pidä paikkaansa.

• Lue lisää

Merenpohjan sedimentissä olevat mikrobit toimivat yhteistyössä sähkön avulla (24.02.2010 klo 21.00)

Merenpohjan sedimentissä elävät bakteerit vuorovaikuttavat tehokkaasti jonkinlaisen "sähköverkon" avulla, osoittavat Aarhusin yliopistossa työskentelevät tanskalaistutkijat. Vuorovaikutus ulottuu yli sentin päähän, mikä kyseisten mikrobien mittakaavassa on valtava etäisyys, yli 20 000 kertaa niiden oman koon verran. Sähköisen vuorovaikutuksen avulla mikrobit voivat tehdä työnjakoa: toiset hengittävät happea sedimentin pinnalla, mudan sisällä olevat syövät orgaanista materiaalia. Sähkön avulla hyödyt jaetaan eri osapuolille.

• Lue lisää

Yleinen suhteellisteoria todistettiin päteväksi entistä tarkemmin (17.02.2010 klo 21.00)

Yleinen suhteellisteoria on osoitettu päteväksi entistä suuremmalla tarkkuudella cesium-atomeihin avulla. Tulos osoittaa että Einsteinin lähes sata vuotta sitten muotoilema teoria pätee noin sadasmiljoonasosan tarkkuudella (1 / 7 x 10exp(-9)). Edellinen tarkkuusmääritys on 30 vuoden takaa ja sitä parannettiin nyt tekijällä 10 000.

• Lue lisää

Kuumaa kvarkki-gluonisoppaa atomien törmäyksistä (16.02.2010 klo 17.00)

Maailmankaikkeuden ensimmäisen mikrosekunnin eli sekunnin miljoonasosan aikaista tilaa on mallinnettu Yhdysvalloissa tehdyssä kokeessa. Suurella energialla toisiaan vasten ammuttujen kulta-atomien törmäyksessä atomiytimien rakenneosat, protonit ja neutronit saadaan hajoamaan osatekijöihinsä, kvarkeiksi ja gluoneiksi. RHIC-kiihdyttimellä tehdyssä kokeessa havaittiin syntyneessä kvarkki-gluoniplasmassa pieniä epäsymmetrioita, jotka kertovat aineen ja antiaineen epätasapainosta.

• Lue lisää

Murchisonin meteoriitista löytyi lisää orgaanisia yhdisteitä (16.02.2010 klo 05.00)

Australiaan 40 vuotta sitten syöksyneestä ns. Murchisonin meteoriitista on löydetty suuri määrä uusia kemiallisia yhdisteitä. Aiemmin löydettyjen noin 500 yhdisteen lisäksi meteoriitissa todettiin olevan osia 14 000 erilaisesta orgaanisesta kemiallisesta yhdisteestä. Meteoriitti on peräisin 4,65 miljardin vuoden takaa eli aurinkokunnan alkuajoilta tai mahdollisesti jopa ajalta ennen aurinkona tuntemamme tähden syntyä.

• Lue lisää

Pimeän aineen hiukkaset ovat edelleen pimennossa (12.02.2010 klo 10.33)

Teoreettisesti perustellun mutta kokeellisesti vaikeasti tavoitettavan ns. pimeän aineen hiukkasia on mahdollisesti havaittu Yhdysvalloissa tehdyssä kokeessa. Vanhassa kaivoksessa lähes 800 metriä maanpinnan alapuolella oleviin ilmaisiin rekisteröidyissä signaaleissa oli kaksi, jotka voisivat olla ns. wimp-hiukkasia eli heikosti vuorovaikuttavia massiivisia partikkeleita. Aineistoa kerättiin runsaan vuoden ajan. Johtopäätöksiä hankaloittaa hiukkasten pieni lukumäärä, sillä mallien mukaan hiukkasia olisi pitänyt löytyä viisi kappaletta.

• Lue lisää

Jääkauden keskellä merenpinta oli korkealla - miksi? (12.02.2010 klo 09.24)

81 000 vuotta sitten merenpinta oli noin metrin korkeammalla kuin nyt, päättelee kansainvälinen geologiryhmä Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Havainto perustuu Mallorcan saaren rantaluolissa oleviin tippukiviin, stalagmiitteihin ja niihin kertyneisiin kalsiumrenkaisiin, jotka ovat syntyneet vedenpinnan korkeuden mukaan. Tulos on yllättävä siinä mielessä että 81 000 vuotta viimeinen jääkausi oli meneillään, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus matala ja lämpötilat oletettavasti paljon nykyistä alemmat.

• Lue lisää