yle.fi


Tiede

Tiedeuutiset

Tiedeuutiset

Tiedeuutiset aiheesta Historia

  • Riisilaastin salaisuus selvisi

    Riisilaastin salaisuus selvisi (31.05.2010 klo 07.00)

    Kiinalaistutkijat ovat selvittäneet muinaisen ns. riisilaastin arvoituksen. Luja ja kestävä laasti on tavallisen muurauslaastin ja ns. tahmariisistä eli puuroutuvasta riisistä tehdyn puuron sekoitus. Sillä muuratut temppelit ja kaupunginmuurit ovat kestäneet voimakkaat maanjäristykset, sodat ja uhmaavat jopa nykyaikaisia kaivinkoneita.

  • Suomi-kuvan luomisessa käytettiin myös tiedettä, teknologiaa ja luontoa

    Suomi-kuvan luomisessa käytettiin myös tiedettä, teknologiaa ja luontoa (25.05.2010 klo 13.00)

    Fennomaanit loivat Suomi-kuvaa ja kansallista itseymmärrystä luonnon, tieteen ja teknologian kautta. Maaliskuussa Helsingin yliopistossa väitelleen filosofian maisteri Tiina Päivärinteen väitöstutkimuksessa selvitetään miten mielikuvia ja käsityksiä Suomesta luotiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

  • Mammuttien sukupuutto vaikutti maapallon ilmakehän metaanitaseeseen

    Mammuttien sukupuutto vaikutti maapallon ilmakehän metaanitaseeseen (23.05.2010 klo 20.00)

    Mammuttien ja muiden suurten kasvissyöjäeläinten kuoleminen sukupuuttoon viimeisen jääkauden lopulla on vaikuttanut merkittävästi maapallon ilmakehän metaanipitoisuuden putoamiseen, päättelevät amerikkalaistutkijat. Heidän laskujensa mukaan Pohjois-Amerikan suurten märehtijöiden katoaminen on voinut vaikuttaa jopa jääkauden lämpenemisen pysähtymiseen eli ns. nuoremman dryas-kauden äkilliseen viilenemiseen. Jäätiköissä säilyneistä ilmanäytteistä tiedetään että noin 12 800 vuotta sitten ilmakehän metaanipitoisuus putosi äkillisesti.

  • Tutkimus todistaa: neandertalinihminen elää meissä!

    Tutkimus todistaa: neandertalinihminen elää meissä! (06.05.2010 klo 21.00)

    Neandertalinihmisen perimä on luettu ensimmäisen kerran. DNA-tieto paljastaa, että neandertalit risteytyivät ihmisen kanssa. Sen seurauksena jopa neljä prosenttia eurooppalaisten perimästä on peräisin neandertalista.

    Tutkimuksessa löytyi myös liuta geenejä, jotka ovat ominaisia vain nykyihmisille. Geenit liittyvät muun muassa ulkonäköön ja ajattelukykyyn, ja niiden tutkimus voi kenties paljastaa, mikä tekee meistä ihmisiä.

  • Kylmänsietokyky oli mammuteilla geeneissä

    Kylmänsietokyky oli mammuteilla geeneissä (02.05.2010 klo 20.00)

    Paksu turkki ei ollut mammutin ainoa tapa suojautua kylmältä. Ikiroutaan säilyneellä mammutilla tehdyn geenitutkimuksen mukaan myös mammuttien verisolujen hemoglobiini toimi hyvin jääkauden lämpötiloissa.

    Punaisten verisolujen hemoglobiinin tehtävä on hoitaa ruumiin hapenkuljetusta. Hemoglobiini on herkkä lämpötilojen vaihteluille, ja kylmässä siitä vapautuu huonommin happea. Uudessa tutkimuksessa haluttiin selvittää, sietikö mammuttien hemoglobiini poikkeuksellisen hyvin kylmää.

  • Influenssa levisi salamannopeasti jo 1800-luvulla

    Influenssa levisi salamannopeasti jo 1800-luvulla (26.04.2010 klo 22.00)

    Sikainfluenssan ja muiden pandemisten tautien nopean leviämisen on ajateltu johtuvan nykypäivän vilkkaasta lentoliikenteesta ja turismista. Uuden tutkimuksen mukaan influenssan liikkuminen oli nopeaa jo vuonna 1889. Siihen aikaan ryssänkuumeena tunnettu influenssa levisi maailman ympäri vain neljässä kuukaudessa.

  • Pohjois-Amerikan jääkauden aikaisen mannerjäätikön sulamisvesien purkuväylä löytyi

    Pohjois-Amerikan jääkauden aikaisen mannerjäätikön sulamisvesien purkuväylä löytyi (31.03.2010 klo 20.01)

    Brittiläiset geologit ovat löytäneet Kanadasta jäljet viime jääkauden sulamisvaiheessa muodostuneen makeavetisen jääjärven purkautumisesta. Kanadan pohjoisrannikolla, Richardsin saarella korkealla merenpinnasta sijainnut nuori sorakerrostuma johdatti tutkijat purkausuoman jäljille. Vedet virtasivat Agassiz-järvestä Kanadan luoteisosien läpi Pohjoiseen jäämereen ja pysäyttivät ilmaston lämpenemisen yli tuhanneksi vuodeksi.

  • Etelä-Siperiassa eli tuntematon hominiinilaji vain 40 000 vuotta sitten

    Etelä-Siperiassa eli tuntematon hominiinilaji vain 40 000 vuotta sitten (24.03.2010 klo 20.00)

    30 000 - 48 000 vuotta Siperian eteläosan vuoristoisella alueella on elänyt ihmisen sukuinen hominiini-laji, joka poikkeaa selvästi sekä nykyihmisistä että Neandertalin ihmisistä. Päätelmä perustuu sormen luun palasta tehtyyn ns. mitokondriaalisen genomin kartoitukseen. Se merkitsee että tähänastinen käsitys sukulaislajien esiintymisestä rinnan nykyihmislajin Homo sapiensin kanssa Euraasiassa on ollut väärä.

  • Oikeudenmukaisuus ja reiluus vuorovaikutuksessa ovat modernin yhteiskunnan tuotteita

    Oikeudenmukaisuus ja reiluus vuorovaikutuksessa ovat modernin yhteiskunnan tuotteita (18.03.2010 klo 21.00)

    Altruistinen käyttäytyminen eli vieraiden ihmisten auttaminen pyyteettömästi näyttää olevan melko nuori ilmiö ihmiskunnan käyttäytymisessä, osoittaa monilla mantereilla 15 eri ihmisyhteisön parissa tehty kokeellinen tutkimus. Altruistinen käyttäytyminen on tyypillistä suurehkoissa, moderneissa yhteisöissä eläville ihmisille, jotka elävät markkinatalouden piirissä. Kulttuurin pohjana näissä on joku suurista maailmanuskonnoista. Pienissä perinteisissä yhteisöissä altruismi oli lähes tuntematon ilmiö.

  • Floresin asutus vanhempaa kuin oletettu

    Floresin asutus vanhempaa kuin oletettu (17.03.2010 klo 21.00)

    Ihmisen sukuisia hominiineja on ollut Indonesiaan kuuluvalla Floresin saarella vähintään miljoonan vuoden ajan, osoittavat uudet kiviesinelöydöt ja niiden ajoitukset. Kiistelty Floresin ihminen, kääpiökokoinen "hobbitti" eli saarella 18 000 vuotta sitten, mutta ihmisen sukuun kuuluvia kiviesineiden tekijöitä siellä on ollut huomattavasti pitempään.

  • Dinosaurusten ajan päättänyt massatuho aiheutui asteroidin törmäyksestä

    Dinosaurusten ajan päättänyt massatuho aiheutui asteroidin törmäyksestä (04.03.2010 klo 21.02)

    65 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut eliölajien massakato johtui Meksikoon Yukatanin niemimaalle osuneesta yli 10 kilometrin kokoisesta asteroidista, päättelee 41 asiantuntijan kansainvälinen paneeli Science-lehdessä julkaistussa katsauksessaan. Vaihtoehtoinen selitys, Intian Deccanin massiiviset tulivuorenpurkaukset eivät tapahtumaa pysty selittämään.

  • Afrikasta löytyi uudenlaisen

    Afrikasta löytyi uudenlaisen "esidinosauruksen" fossiili (04.03.2010 klo 08.31)

    Tansaniasta on löydetty 240 miljoonan vuoden takainen fossiili, "esidinosaurus", joka antaa merkittävää uutta tietoa dinosaurusten ja sen lähisukuisten eläinten kehityksestä. Yhdestä paikasta kaivetut luut kuuluvat ainakin 14 eri yksilölle ja niistä saataneen kootuksi lähes täydellinen luuranko, joitain pään ja jalan osia lukuun ottamatta.

  • Jääkarhut ovat vain 150 000 vuotta vanha laji

    Jääkarhut ovat vain 150 000 vuotta vanha laji (02.03.2010 klo 18.00)

    Jääkarhut ovat erkaantuneet lajina tavallisista ruskeista karhuista noin 150 000 vuotta sitten, osoittaa yli 100 000 vuotta sitten eläneen jääkarhun fossiilisesta leukaluusta otetusta näytteestä tehty geenitutkimus. Siinä määritettiin eläimen ns. mitokondriaalinen dna kokonaan. Tutkimus tehtiin norjalais-yhdysvaltalaisena yhteistyönä.

    Kyseessä on vanhin nisäkkään mitokondriaalisen dna:n kokonaiskartoitus. Tähän asti vanhin on ollut mammutin vastaavan perimän osan analyysi mutta näyte oli puolet nuorempi.

  • Symbolisin merkein koristeltuja vesiastioita 60 000 vuoden takaa

    Symbolisin merkein koristeltuja vesiastioita 60 000 vuoden takaa (01.03.2010 klo 23.00)

    Noin 60 000 vuotta sitten eteläisessä Afrikassa, mantereen itälaidalla meren tuntumassa eläneet ihmiset koristelivat strutsinmunan kuoria viivakuvioilla. Ne ovat vanhimpia esimerkkejä symbolisista merkinnöistä. Yksinkertaiset viivakaiverrukset ovat olleet koristeita mutta niillä on viestitetty todennäköisesti myös kuulumisesta tiettyyn yhteisöön.

  • Pohjoisen pallonpuoliskon merten elämä kärsi pahemmin 65 miljoon vuoden takaisessa massatuhossa

    Pohjoisen pallonpuoliskon merten elämä kärsi pahemmin 65 miljoon vuoden takaisessa massatuhossa (28.02.2010 klo 20.00)

    Maapallon viides suuri lajien massatuho 65 miljoonaa vuotta sitten hävitti dinosaurusten ohella paljon muutakin. Tuho ei ollut kuitenkaan samanlainen kaikkialla, osoittavat amerikkalaistutkijat maaliskuun Nature Geoscience-lehdessä. Pohjoisella pallonpuoliskolla mikroskooppisen pienten kasviplanktonien, ns. nannoplanktonien tuho oli huomattavasti suurempi kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Planktonien toipuminen kesti pohjoisessa myös selvästi pitempään.

  • Ihmislaji on ollut enimmäkseen yksiavioinen

    Ihmislaji on ollut enimmäkseen yksiavioinen (27.02.2010 klo 19.00)

    Kulttuurista riippumatta nykyihmislaji on pääasiallisesti yksiavioinen vaikka taipumuksia useamman vaimon pitämiseen on. Näin on ollut jo pitkään, päättelevät kanadalaistutkijat. He analysoivat asiaa ihmisen perimästä vertaamalla naissukupuolikromosomin X ja tavallisten, ei-sukupuoleen sidottujen kromosomien tiettyjä ominaisuuksia.

  • Pienet koirat ovat peräisin Lähi-idästä

    Pienet koirat ovat peräisin Lähi-idästä (25.02.2010 klo 18.00)

    Pienikokoiset koirat ovat lähtöisin Lähi-idän susista ja ne on kesytetty siellä runsaat 12 000 vuotta sitten, päättelee yhdysvaltalainen tutkijaryhmä. Johtopäätös perustuu tietyn geenin, IGF1:n muunnosten esiintymiseen eri koiraroduissa ja eri puolilla maailmaa elävissä susissa ja muissa koiraeläimissä.

  • Afrikkalaisten perimän kartoitus etenee

    Afrikkalaisten perimän kartoitus etenee (17.02.2010 klo 20.00)

    Afrikka on ihmisen alkukoti mikä näkyy myös afrikkalaisten perimässä. Nature-lehdessä julkaistu viiden Saharan eteläpuolella elävän afrikkalaisen miehen genomin kartoitus osoittaa että Kalaharin autiomaassa eri alueilla elävät bushmannit poikkeavat toisistaan geneettisesti enemmän kuin keskimääräinen eurooppalainen ja aasialainen. Bushmanneja pidetään kaikkein "alkuperäisimpänä" nykyisistä ihmisistä.

  • Faarao Tutankhamonin sairaskertomus varmistuu

    Faarao Tutankhamonin sairaskertomus varmistuu (16.02.2010 klo 23.00)

    Tutankhamon, vain 19-vuotiaaksi elänyt faarao 3500 vuoden takaa kuoli todennäköisesti malarian ja epämuodostuneen luuston aiheuttamien vaivojen seurauksena, osoittaa egyptiläisten tutkijoiden kuningas Tutin muumiosta tekemä tarkka lääketieteellinen analyysi. Samalla tutkittiin useita samanikäisiä muumioita minkä ansiosta pystyttiin tunnistamaan joitain aiemmin tuntemattomia vainajia hänen lähisukulaisikseen. Lisäksi saatiin laadittua Tutankhamonin sukupuu viidessä polvessa.

  • Jääkauden keskellä merenpinta oli korkealla - miksi?

    Jääkauden keskellä merenpinta oli korkealla - miksi? (12.02.2010 klo 09.24)

    81 000 vuotta sitten merenpinta oli noin metrin korkeammalla kuin nyt, päättelee kansainvälinen geologiryhmä Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Havainto perustuu Mallorcan saaren rantaluolissa oleviin tippukiviin, stalagmiitteihin ja niihin kertyneisiin kalsiumrenkaisiin, jotka ovat syntyneet vedenpinnan korkeuden mukaan. Tulos on yllättävä siinä mielessä että 81 000 vuotta viimeinen jääkausi oli meneillään, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus matala ja lämpötilat oletettavasti paljon nykyistä alemmat.

Mikä on tiedeuutiset?

YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.

Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.

Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi

Tiedeohjelmia tänään 10.2.