Tiede

Tiedeuutiset

Tiedeuutiset

Tiedeuutiset aiheesta Kulttuuri

  • Verkostoidu eri puolille - vaurastut!

    Verkostoidu eri puolille - vaurastut! (21.05.2010 klo 00.03)

    Ystävistä on hyötyä, se tiedetään vanhastaan. Brittien puhelinliikennettä seuraamalla tehty tutkimus todistaa, että mitä eriytyneempi ja laajempi sosiaalinen verkosto on, sitä enemmän on tarjolla sosiaalista ja taloudellista menestystä.

    Sosiaalisten verkostojen yhteys hyvinvointiin on todennettu Science-lehden tutkimusartikkelissa, jonka kirjoittajat ovat vertailleet Britannian eri alueiden menestystä niissä asuvien ihmisten puheluihin.

  • Tutkimus todistaa: neandertalinihminen elää meissä!

    Tutkimus todistaa: neandertalinihminen elää meissä! (06.05.2010 klo 21.00)

    Neandertalinihmisen perimä on luettu ensimmäisen kerran. DNA-tieto paljastaa, että neandertalit risteytyivät ihmisen kanssa. Sen seurauksena jopa neljä prosenttia eurooppalaisten perimästä on peräisin neandertalista.

    Tutkimuksessa löytyi myös liuta geenejä, jotka ovat ominaisia vain nykyihmisille. Geenit liittyvät muun muassa ulkonäköön ja ajattelukykyyn, ja niiden tutkimus voi kenties paljastaa, mikä tekee meistä ihmisiä.

  • Masentuneet syövät enemmän suklaata

    Masentuneet syövät enemmän suklaata (26.04.2010 klo 23.00)

    Masennuksesta kärsivät ihmiset syövät muita enemmän suklaata, kertoo tuore amerikkalaistutkimus.

    Kokeeseen osallistui lähes tuhat ihmistä, sekä miehiä että naisia. Koehenkilöt kirjasivat ylös suklaakulutustaan ja kertoivat myös yleisesti ruokailutottumuksistaan. Lisäksi koehenkilöt täyttivät standarditestin, jolla mitataan ihmisen mielialaa ja masentuneisuuden astetta.

  • Tutkimus paljastaa, miten simpanssit käsittelevät kuolemaa

    Tutkimus paljastaa, miten simpanssit käsittelevät kuolemaa (26.04.2010 klo 19.00)

    Tutkijat ovat päässeet osallisiksi tähän asti tuntematonta osaa simpanssien elämää: miten simpanssit suhtautuvat laumajäsenen kuolemaan. Tutkimusten mukaan simpanssit osoittavat merkkejä sekä surusta että kuoleman hyväksymisestä.

    Tietoisuutta kuolemasta on pidetty ihmisen erikoispiirteenä. Uudet tulokset näyttävät, että myös lähisukulaisemme tunnistavat ja käsittelevät kuolemaa.

  • Viimeisen ehtoollisen annokset ovat suurentuneet vuosisatojen aikana

    Viimeisen ehtoollisen annokset ovat suurentuneet vuosisatojen aikana (23.03.2010 klo 00.00)

    Viimeisen tuhannen vuoden aikana annosten ja lautasten koko on kasvanut jatkuvasti suuremmiksi viimeistä ehtoollista kuvaavissa maalauksissa, osoittavat yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston tutkijat. Lautaset ja niillä olevat annokset ovat kasvaneet noin kahdella kolmanneksella ja leivän koko neljänneksen. Muutos heijastaa ruuan saatavuuden helpottumista, mikä viimeisen parin vuosikymmenen aikana on johtanut ylensyömiseen ja lihomiseen.

  • Oikeudenmukaisuus ja reiluus vuorovaikutuksessa ovat modernin yhteiskunnan tuotteita

    Oikeudenmukaisuus ja reiluus vuorovaikutuksessa ovat modernin yhteiskunnan tuotteita (18.03.2010 klo 21.00)

    Altruistinen käyttäytyminen eli vieraiden ihmisten auttaminen pyyteettömästi näyttää olevan melko nuori ilmiö ihmiskunnan käyttäytymisessä, osoittaa monilla mantereilla 15 eri ihmisyhteisön parissa tehty kokeellinen tutkimus. Altruistinen käyttäytyminen on tyypillistä suurehkoissa, moderneissa yhteisöissä eläville ihmisille, jotka elävät markkinatalouden piirissä. Kulttuurin pohjana näissä on joku suurista maailmanuskonnoista. Pienissä perinteisissä yhteisöissä altruismi oli lähes tuntematon ilmiö.

  • Yhteisöllinen moraali on olemassa uskonnosta riippumatta

    Yhteisöllinen moraali on olemassa uskonnosta riippumatta (08.02.2010 klo 20.00)

    Uskonnot ovat syntyneet sivutuotteena ihmisen muista syistä kehittyneistä ajattelutoiminnoista, päättelevät Helsingin yliopiston tutkija, teologian tohtori Ilkka Pyysiäinen ja yhdysvaltalainen professori Marc Hauser. Perusteluiksi tutkijat esittävät moraalin psykologiasta tehtyjä, tuoreita kokeellisia tutkimuksia. Vaihtoehtoinen selitys, uskonnon kehittyminen mahdollistamaan keskenään vieraiden ihmisten yhteistyötä, ei ole Pyysiäisen ja Hauserin mukaan todennäköinen vaikka uskonto voi edistää eri ryhmien välistä yhteistyötä.

  • Tunteisiin liittyvät ääntelyt ovat universaaleja

    Tunteisiin liittyvät ääntelyt ovat universaaleja (25.01.2010 klo 23.00)

    Nauru ilmaisee iloa kaikkialla, mutta myös monet muut tunteita kuten pelkoa ja surua ilmaisevat sanattomat äänet ovat universaaleja, osoittaa Brittein saarilla ja Namibiassa tehty tutkimus. Koehenkilöinä oli äidinkieleltään englantia puhuvia brittejä ja perinteistä elämäntapaa noudattavia himba-heimoon kuuluvia namibialaisia.

  • Apinat reagoivat enemmän vanhemman apinan ääntelyyn

    Apinat reagoivat enemmän vanhemman apinan ääntelyyn (07.01.2010 klo 20.00)

    Apinat reagoivat lauman muiden apinoiden ääniin sitä innokkaammin mitä vanhempi ensimmäisenä äännähtänyt eläin on. On mahdollista että ilmiö on sukua perinteisissä ihmisyhteisöissä noudatetulle tavalle, jonka mukaan vanhoja ihmisiä on kuunneltu tarkkaavaisesti.

    Vaikka eläinten pentujen tiedetään kuuntelevan enemmän vanhempia yksilöitä, ei aikuisten eläinten joukossa ole aiemmin havaittu samaa ilmiötä.

  • Millä nenetsit ovat selviytyneet muutoksen paineissa?

    Millä nenetsit ovat selviytyneet muutoksen paineissa? (01.12.2009 klo 17.00)

    Jamalin niemimaan poropaimentolaiset, nenetsit ovat selviytyneet Neuvostoliiton kaatumisen jälkeisistä yhteiskunnallisista muutoksista paremmin kuin muut poropaimentolaiset entisen Neuvostoliiton alueella. Muutoksia ovat tuoneet myös kasvava öljy- kaasuteollisuus sekä ilmaston lämpeneminen. Suomalais-venäläis-brittiläinen tutkijaryhmä on selvittänyt miten 10 000 nenetsin ryhmä on onnistunut siinä missä muut ovat epäonnistuneet. Samalla on arvioitu mitkä mahdollisuudet nenetseillä on selviytyä jatkossa.

  • Sanat ja eleet tulkitaan aivoissa samoilla alueilla

    Sanat ja eleet tulkitaan aivoissa samoilla alueilla (09.11.2009 klo 23.00)

    Puhe ja eleet tulkitaan aivoissa täsmälleen samoilla alueilla, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä aivojen kuvantamistutkimuksessa. Nämä ovat ns. Brocan alue ja Wernicken alue aivokuoren etuosassa ja otsalohkossa.

    Havainto sopii yhteen puheen syntyä koskevan teorian kanssa jonka mukaan ihmislajia edeltäneet apinaesivanhempanne kommunikoivat keskenään eleillä. Eleitä tulkitsevat aivojen alueet ovat muuttuneet evoluution myötä kuulon kautta tulevien äänten tulkitsemiskeskuksiksi, tutkijat toteavat.

  • Moderni viulu päihitti aidon Stradivariuksen

    Moderni viulu päihitti aidon Stradivariuksen (14.09.2009 klo 16.15)

    Sveitsiläisen viulunrakentajan Michael Rhonheimerin rakentama moderni viulu arvioitiin parhaaksi sokkotestissä, jossa sen vertailukohtana oli kolme muuta modernia viulua ja aito Antonio Stradivarin rakentama viulu 1700-luvulta. Rhonheimer oli rakentanut kaikki modernit viulut, joista kaksi oli tehty sienellä käsitellystä puusta ja kaksi käsittelemättömästä puusta. Voittajaviulu Opus 58 oli valmistettu sienikäsittellystä puusta joka on kehitetty Sveitsin arvostetun teknillisen korkeakoulun ETH:n yhteydessä toimivassa materiaalien tutkimuskeskuksessa EMPAssa.

  • Tamariinit reagoivat tamariinimusiikkiin

    Tamariinit reagoivat tamariinimusiikkiin (02.09.2009 klo 06.00)

    Ihmiset tulkitsevat musiikkia vaistomaisesti tunnepohjalta ja tulkinta on universaalia, kulttuurista riippumatonta. Apinat ovat osoittautuneet välinpitämättömiksi ihmisten musiikille, mutta brittiläinen säveltäjä sai tamariiniapinat kiinnostumaan sävellettyään niiden ääntelyn pohjalta musiikkia. Varoitusääniä sisältävät sävellykset tekivät apinat levottomiksi, mielihyvää kuvastavien äänten aineksia sisältävä musiikki rauhoitti ne.

  • Osakkeisiin sijoittaminen tuottaa paremmin kuin taiteeseen sijoittaminen

    Osakkeisiin sijoittaminen tuottaa paremmin kuin taiteeseen sijoittaminen (01.09.2009 klo 20.00)

    Taidetta käytetään sijoittamisen muotona, mutta se ei ole yhtä tuottavaa kuin osakkeisiin sijoittaminen. Tähän tulokseen päätyivät hollantilaisen Tilburgin yliopiston tutkijat Luc Renneboog ja Christophe Spaenjers analysoituaan tiedot yli 1,2 miljoonasta taide-esineen huutokaupasta vuosina 1951-2007. Niiden joukossa oli maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa. Taideteosten hinta nousi keskimäärin 4% vuodessa.

  • Uusi selitys Mozartin kuolinsyyksi

    Uusi selitys Mozartin kuolinsyyksi (17.08.2009 klo 23.01)

    Säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart kuoli joulukuun 5. päivänä 1791, vain 35 vuoden ikäisenä. Mestarillisen säveltäjän kuolema epämääräisissä oloissa on saanut jälkimaailman pohtimaan kuolinsyytä ja selityksiä on monia, myrkytyksistä erilaisiin tauteihin. Uusin teoria ehdottaa kuolinsyyksi akuuttia munuaistulehdusta eli glomerulonefriittiä, jonka aiheutti Wienissä tuolloin riehunut pieni epidemia.

  • Kasvonilmeiden tunnistamisessa on sittenkin kulttuurisia eroja

    Kasvonilmeiden tunnistamisessa on sittenkin kulttuurisia eroja (14.08.2009 klo 21.00)

    Länsimaisen kulttuurin kasvatit tunnistavat kasvojen ilmeiden tunnesisältöä eri tavalla kuin itäaasialaiset, havaittiin Skotlannissa Glasgowin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Länsimaalaiset kiinnittävät tunteita tulkitessaan huomion tasaisemmin silmiin ja suuhun, aasialaiset keskittyvät silmiin.

  • Taideteosten värien alkuperä selviää mikroskooppisesta näytteestä uudella tekniikalla

    Taideteosten värien alkuperä selviää mikroskooppisesta näytteestä uudella tekniikalla (11.08.2009 klo 06.00)

    Värimataran juuresta valmistettua punaista väriä, alitsariinipunaista eli krappilakkaa on käytetty Egyptissä jo 4000 vuotta sitten, ilmenee uudella tavalla tehdystä kemiallisesta analyysistä. Samalla menetelmällä selvisi että 1100-luvulla Ranskassa tehdyn puisen neitsyt Maria-veistoksen maalaamiseen on käytetty eteläaasialaista väriä, joka on peräisin hyönteisistä. Näytteeksi riitti 25 mikrometrin kokoinen palanen.

  • Vaateliaat olot tuottavat luovempia laulajia lintumaailmaan

    Vaateliaat olot tuottavat luovempia laulajia lintumaailmaan (26.05.2009 klo 06.00)

    Linnut jotka elävät vaikeammin ennakoitavassa, vaihtelevassa ilmastossa, laulavat monimutkaisempia sävelkulkuja kuin helpommissa oloissa elävät, päättelee amerikkalais-kanadalainen tutkijaryhmä. He selittävät ilmiön sillä että vaikeammat olot edellyttävät suurempaa kekseliäisyyttä ja sama kekseliäisyys ilmenee myös laulussa.

  • Maailman vanhin veistos 35 000 vuoden takaa

    Maailman vanhin veistos 35 000 vuoden takaa (13.05.2009 klo 20.00)

    Saksan lounaisosasta Hohle Felsin luolasta on löydetty maailman vanhin ihmistä esittävä veistos. Se on valmistettu ainakin 35 000 vuotta sitten, mutta voi olla jopa 40 000 vuoden ikäinen. Kuuden sentin pituinen veistos esittää naista, jonka seksuaaliset piirteet ovat vahvasti liioitellut, samaan tapaan selvästi nuoremmilla ns. Willendorfin Venuksen kaltaisilla pienveistoksilla. Löytö osoittaa että figuratiivisen taiteen alku on oletettua vanhempaa.

  • Sotaisimmat Amazonin intiaanit saivat vähemmän jälkeläisiä

    Sotaisimmat Amazonin intiaanit saivat vähemmän jälkeläisiä (12.05.2009 klo 19.00)

    Aggressiivisimmat miehet eivät ole aina menestyksellisimpiä suvun jatkajia, osoittaa Ecuadorissa Amazonin sademetsän alueella asuvien waoranien historia. Nämä väkivaltaisimmat tunnetut ihmiset-miehistä yli puolet (54%) ja naisistakin 39% kuoli aiemmin pienen heimon keskinäisissä kahinoissa-poikkeavat jälkeläismenestyksen suhteen toisesta hyvin sotaisesta Amazonin alueen heimosta, yanomamöistä.

Mikä on tiedeuutiset?

YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.

Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.

Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi

Tiedeohjelmia tänään 21.5.

Maanantai 21.5.

  • Klo 05.37,
    Urok finskogo jazyka
  • Klo 05.37,
    Urok finskogo jazyka
  • Klo 18.54, FST5
    Katse avaruuteen
  • Klo 19.00, TV1
    Prisma: Pelastakaa järveni!
  • Klo 20.55, YLE Teema
    Avoin tarina : Vaahteranlehti


Muualla Yle.fi:ssä