Kainuun seudulla elellyt koirasusi on tapettu (10.06.2010 klo 00.35)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kenttähenkilöstö sai koirasuden poistettua eilen Sotkamossa. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi tappoluvat koirasudeksi osoitetulle urokselle ja sen jälkeläisille viime viikolla.

Koirasuden pennut tapettiin viime torstaina. Susien ja koirien risteymien poistaminen on välttämätöntä maamme susien rotupuhtauden ja lajinomaisen käyttäytymisen säilyttämiseksi.

(YLE tiede, RKTL)

• Lue lisää

Vieraslajien yleisyys korreloi väestöntiheyteen ja yhteiskunnan vaurauteen (07.06.2010 klo 23.00)

Vieraslajien, kasvien, eläinten, lintujen tai hyönteisten määrä tietyllä alueella on vahvasti yhteydessä alueen asukasmäärään ja sen vaurauteen. Sen sijaan yhteys esimerkiksi ilmaston muuttumiseen tai maankäytön muutoksiin on paljon pienempi, osoittaa laajin tähän mennessä aiheesta tehty kansainvälinen tutkimus.

• Lue lisää

Kainuulaisessa susilaumassa koirasusi (07.06.2010 klo 14.30)

Kainuussa elelee susilauma, jossa on koirasusi. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi viime viikolla luvan koirasuden ja sen pentujen poistamiseen laumasta. Poistaminen on maamme susikannan geneettisen puhtauden ja suden lajityypillisten ominaisuuksien säilymiseksi erittäin tärkeää. Tähän mennessä pennut on tapettu ja koirasuden jahti jatkuu.

• Lue lisää

Amazonin alueen hiilipäästöjen rajoittaminen on hankalaa (05.06.2010 klo 14.30)

Amazonin alueen sademetsien hävittäminen on hidastunut 2000-luvulla. Se on eduksi ilmakehän hiilidioksidipäästöjen rajoittamiselle koska kasvava trooppinen sademetsä sitoo runsaasti hiilidioksidia. Kuitenkin metsän palaminen on samanaikaisesti lisääntynyt Amazonin alueella, mikä tuottaa hiilidioksidia ilmakehään. Metsän palaminen on lisääntynyt myös alueilla missä metsänraivaus on vähentynyt. Satelliittikuvien analysointiin perustuvat havainnot yllättivät brittiläis-brasiliaisen tutkijaryhmän.

• Lue lisää

Mangustit siirtävät tapojaan poikasilleen (03.06.2010 klo 17.24)

Opittujen tapojen siirtämistä jälkipolville, pidettiin pitkään ainoastaan ihmisen ominaisuutena. Uusi tutkimus kuitenkin paljastaa, että jopa suhteellisen pienet aivot omaava mangusti siirtää tietoa ruoanhankintatavoista jälkeläisilleen.

• Lue lisää

Verenkierron käynnistyminen kuvattu kehittyvillä seeprakala-alkioilla (03.06.2010 klo 15.21)

Elimistön kehittyminen hedelmöittyneestä munasolusta valmiiksi yksilöksi on mysteeri, jota tutkitaan kiivaasti. Nyt on ensimmäistä kertaa pystytty dokumentoimaan verenkierron käynnistyminen seeprakaloilla kuvaamalla samanaikaisesti sekä verta että verenkiertoelimistöä.

Fluoresoivia seeprakala-alkioita käytetään paljon kehitysbiologiassa ja geenitutkimuksissa. Erityisellä tekniikalla jopa alle parin millimetrin pituisista alkioista pystytään kuvaamaan reaaliaikaisesti eri elinten kehittymistä.

• Lue lisää

Itsekäs oravaemo heltyy adoptioäidiksi (01.06.2010 klo 16.53)

Talvisia ruokapiiloja omaa käyttöään varten kaivelevat oravat, eivät ehkä sittenkään ole niin itsekkäitä kuin on luultu. Guelph yliopiston tutkijat saivat nimittäin selville, että pörröhännät adoptoivat orpoja poikasia.

Erityisen yllättäväksi oravien adoptiohalukkuuden tekee se, että ne ovat epäsosiaalisia yksineläjiä. Adoptio on yleisintä sosiaalisten, perheyhteisössä elävien eläinten, kuten leijonien ja simpanssien keskuudessa. Oravat taas elävät ylhäisessä yksinäisyydessään omalla reviirillään, jossa lajikumppaneita suvaitaan vain jatkamaan sukua.

• Lue lisää

Kukkien keväisen väriloiston salat julki (01.06.2010 klo 14.38)

Kasvit heräävät vihreään väriloistoonsa talven jälkeen lähes samanaikaisesti. Amerikkalaiset tutkijat ovat selvittäneet kasvien kasvua ohjaavan proteiinin, fytokromin rakenteen. Proteiinin avulla kasvit ajoittavat lehtien ja kukkien avautumisen auringon valon lisääntymiseen keväisin. Fytokromin rakenteen tunteminen edesauttaa tulevaisuudessa kasvien kasvun keinotekoista säätelyä.

• Lue lisää

Pakko-oireiset hiiret parannettiin luuydinsiirrolla (27.05.2010 klo 18.00)

Geenivirheen vuoksi karvapeitettään pakonomaisesti nyppivät hiiret saatiin parannettua siirtämällä niille normaalihiiristä luuydintä, havaittiin Yhdysvalloissa Utahin yliopistossa tehdyssä kokeessa. Poikkeavien hiirten käyttäytyminen muistuttaa ihmisillä tunnettua psyykkistä häiriötä, pakonomaista hiusten ja karvojen nyppimistä. Lääketieteen Nobel-palkitun professori Mario Capecchin tutkimusryhmä ei vielä suosittele luuytimen siirtoa pakko-oireiden korjaamiseen.

• Lue lisää

Mammuttien sukupuutto vaikutti maapallon ilmakehän metaanitaseeseen (23.05.2010 klo 20.00)

Mammuttien ja muiden suurten kasvissyöjäeläinten kuoleminen sukupuuttoon viimeisen jääkauden lopulla on vaikuttanut merkittävästi maapallon ilmakehän metaanipitoisuuden putoamiseen, päättelevät amerikkalaistutkijat. Heidän laskujensa mukaan Pohjois-Amerikan suurten märehtijöiden katoaminen on voinut vaikuttaa jopa jääkauden lämpenemisen pysähtymiseen eli ns. nuoremman dryas-kauden äkilliseen viilenemiseen. Jäätiköissä säilyneistä ilmanäytteistä tiedetään että noin 12 800 vuotta sitten ilmakehän metaanipitoisuus putosi äkillisesti.

• Lue lisää

Tutkijat loivat keinotekoisen bakteerin (20.05.2010 klo 21.00)

Amerikkalainen tutkimusryhmä on onnistunut luomaan keinotekoisen perimän ja siirtämään sen bakteeriin. Siirron jälkeen bakteeri toimii keinotekoisen perimän ohjeiden mukaan.

Keinotekoisten perimien avulla on mahdollista luoda aivan uudenlaisia bakteereja. Tulevaisuudessa näitä voisi käyttää energiatuotantoon, veden puhdistukseen tai, kuten jotkut pelkäävät, bioterrorismiin.

• Lue lisää

Proteiinit ja hiilarit ovat kärpäsellekin tuttuja (17.05.2010 klo 16.55)

Tasapainoinen ruokavalio edistää niin ihmisen kuin muidenkin eläinten hyvinvointia. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan banaanikärpäset osaavat valita eri ruoka-aineiden välillä saavuttaakseen täysipainoisen ravinnon.

Tutkijat kartoittivat myös kärpästen ruokailupäätöksiin vaikuttavia aivomekanismeja. Tulokset paljastivat, että mekanismit ovat samoja, jotka muokkaavat ihmisen ruokailua.

• Lue lisää

Hämähäkin seitin salaisuus selviämässä (12.05.2010 klo 20.00)

Hämähäkin seitti on vetolujuudeltaan viisi kertaa vahvempaa kuin teräs ja parhaaseen ihmisen tekemään synteettiseen kuituun verrattuna kolminkertainen. Seitin rakenne ja rakennemateriaalit tunnetaan mutta silti niistä ei ole tähän asti pystytty valmistamaan samanveroista kuin se minkä hämähäkit tekevät. Nyt saksalaistutkijat ovat onnistuneet selvittämään miten hämähäkki pystyy tekemään nestemäisessä muodossa olevasta seittimateriaalista erittäin nopeasti lankaa. Tätä prosessia matkimalla tutkijat toivovat voivansa tehdä samanveroista kuitua teollisesti.

• Lue lisää

Soitto äidille lohduttaa yhtä hyvin kuin halaus (10.05.2010 klo 13.36)

Pelkkä puhelinsoitto kaukanakin asuvalle äidille voi vähentää aivojen stressihormonin eritystä dramaattisesti.

Yhdysvaltalaistutkija, biologinen antropologi Leslie Seltzer tutki 7-12-vuotiaita tyttöjä stressaavissa olosuhteissa. Tytöt joutuivat pitämään puheen valmistamatta ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia vieraiden ihmisten arvioidessa heidän suoriutumistaan. Samalla tyttöjen sydämen sykettä ja stressihormoni- eli kortisolitasoa mitattiin.

• Lue lisää

Hiiri-isät tunnistavat jälkeläisensä kasvattamalla uusia hermosoluja (10.05.2010 klo 07.00)

Jälkeläisten tunnistaminen on keskeinen osa evoluutioteoriaa. Jotta vanhemmat pystyisivät panostamaan vain omiin jälkeläisiinsä ja välttämään sukusiitosta, täytyy niiden tunnistaa omat jälkeläisensä. Näyttä siltä, että uroshiirillä aivoihin kasvaa uusia hermosoluja, jotka vastaavat tästä.

Mekanismeja jälkekläisten tunnistamiseen on monia, hiirillä ja monilla muilla nisäkkäillä hajuaistilla on tässä suuri merkitys Esimerkiksi elimistön puolustusjärjestelmään ja virtsan proteiineihin liittyvät molekyylit välittävät tätä yksilöllistä tietoa.

• Lue lisää

Maapallon liskot häviävät lämpötilojen noustessa (10.05.2010 klo 00.12)

Tutkijoiden mukaan 20 prosenttia kaikista liskolajeista voi kuolla sukupuuttoon vuoteen
2080 mennessä. Monille liskoille maapallon ilmastonmuutokset ovat elämän tai kuoleman asia.

Kansainvälinen tutkimusryhmä, joka on seurannut Meksikon liskokantoja

• Lue lisää

Tutkimus todistaa: neandertalinihminen elää meissä! (06.05.2010 klo 21.00)

Neandertalinihmisen perimä on luettu ensimmäisen kerran. DNA-tieto paljastaa, että neandertalit risteytyivät ihmisen kanssa. Sen seurauksena jopa neljä prosenttia eurooppalaisten perimästä on peräisin neandertalista.

Tutkimuksessa löytyi myös liuta geenejä, jotka ovat ominaisia vain nykyihmisille. Geenit liittyvät muun muassa ulkonäköön ja ajattelukykyyn, ja niiden tutkimus voi kenties paljastaa, mikä tekee meistä ihmisiä.

• Lue lisää

Vuoroin vieraissa: kalojen lisääntyminen muuttuvassa ympäristössä (03.05.2010 klo 10.30)

Suomen sisävesistä ja rannikkoalueilta löytyy useita kalalajeja, joille näyttävät, visuaaliset kosiosignaalit, kuten voimakas väritys, ovat ratkaisevassa roolissa lisääntymismenestyksen kannalta. Naaraat tekevät valintansa koiraan ulkonäön ja kosimisaktiivisuuden perusteella. Rehevöityminen vaikuttaa negatiivisesti näiden näkövinkkien käyttöön: sameassa vedessä kirkas väritys ei näy yhtä hyvin. Samalla kun laadukkaat, värikkäät ja aktiiviset yksilöt kärsivät rehevöityneissä vesissä, huijareille tilanne on herkullinen.

• Lue lisää

Kylmänsietokyky oli mammuteilla geeneissä (02.05.2010 klo 20.00)

Paksu turkki ei ollut mammutin ainoa tapa suojautua kylmältä. Ikiroutaan säilyneellä mammutilla tehdyn geenitutkimuksen mukaan myös mammuttien verisolujen hemoglobiini toimi hyvin jääkauden lämpötiloissa.

Punaisten verisolujen hemoglobiinin tehtävä on hoitaa ruumiin hapenkuljetusta. Hemoglobiini on herkkä lämpötilojen vaihteluille, ja kylmässä siitä vapautuu huonommin happea. Uudessa tutkimuksessa haluttiin selvittää, sietikö mammuttien hemoglobiini poikkeuksellisen hyvin kylmää.

• Lue lisää

Ihmisen tautigeenit löytyvät myös sammakosta (30.04.2010 klo 15.11)

Sammakkoeläimen koko perimä on luettu ensi kerran. Analyysi osoittaa, että tropiikkikynsisammakon perimässä on huomattavia samankaltaisuuksia ihmisen kanssa. Lähes 80 prosentille ihmisen tautigeeneistä löytyy vastine tropiikkikynsisammakosta.

Ensimmäisestä sammakon koko perimän hahmotelmasta käy ilmi muun muassa, että genomissa löytyy vähintään 1700 geeniä, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin tauteihin yhdistetyt ihmisgeenit.

• Lue lisää