yle.fi


Tiede

Tiedeuutiset

Tiedeuutiset

Tiedeuutiset aiheesta Tieteellinen elämä

  • Maailman tehokkaimman hiukkaskiihdyttimen törmäykset viimein käyntiin

    Maailman tehokkaimman hiukkaskiihdyttimen törmäykset viimein käyntiin (30.03.2010 klo 17.15)

    Kello 13:06 törmäsivät 3,5 TeV:n energialla kiitävät protonisuihkut ensimmäisen kerran toisiinsa Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uudessa LHC-kiihdyttimessä. Törmäykset rekisteröitiin neljällä mittausasemalla ja tuloksia aletaan analysoida välittömästi eri puolilla maailmaa.

  • LHC:n hiukkassuihkujen energia nostettiin tavoiteltuun 3,5 TeV:iin

    LHC:n hiukkassuihkujen energia nostettiin tavoiteltuun 3,5 TeV:iin (19.03.2010 klo 16.53)

    Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uuden LHC-kiihdyttimen vastakkaisiin suuntiin kiitävien protonisuihkujen energia on nostettu tavoitetilaan, 3,5 TeV:iin. Ennätysenergiat saavutettiin 19. maaliskuuta aamulla. Hiukkassuihkuja ei vielä pantu törmäämään toisiinsa, mutta se toteutunee pikapuoliin. CERNin mukaan törmäysten aloittamisesta ilmoitetaan lähiaikoina.

  • Akateemikko Leena Peltonen-Palotie kuollut

    Akateemikko Leena Peltonen-Palotie kuollut (11.03.2010 klo 10.53)

    Tieteen akateemikko Leena Peltonen-Palotie on kuollut vakavan sairauden jälkeen. Professori, LKT Peltonen-Palotie nimitettiin tieteen akateemikoksi lokakuussa 2009. Peltonen-Palotie oli yksi maailman arvostetuimmista geenitutkijoista. Hänen tutkimuksensa yhdisti perusmolekyylibiologiaa ja lääketiedettä erilaisten sairauksien ymmärtämiseksi.

    Leena Peltonen-Palotielle myönnettiin useita arvostettuja kansainvälisiä palkintoja, mm. Antoine Marfan -palkinto, Anders Jahre -palkinto, European van Gysel Prize for Biomedical Research -palkinto ja pohjoismainen Eric K. Fernström -palkinto.

  • Vehnän ja ohran sukuisen arolusteen genomi selvitetty

    Vehnän ja ohran sukuisen arolusteen genomi selvitetty (10.02.2010 klo 20.00)

    Välimeren alueella ja Lähi-idässä luonnonvaraisena kasvavan aroluste-heinän (Brachypodium distachyon) genomi on kartoitettu laajassa kansainvälisessä hankkeessa, jossa oli mukana myös suomalaistutkijoita Helsingin yliopistosta ja MTT:stä. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus on tärkeä koska aroluste on läheistä sukua maailman tärkeimpiin viljelykasveihin kuuluville vehnälle ja ohralle.

  • Maaperä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä arvioitua enemmän, osoittaa uusi suomalaistutkimus

    Maaperä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä arvioitua enemmän, osoittaa uusi suomalaistutkimus (09.02.2010 klo 13.30)

    Ilmaston lämpeneminen lisää maaperän hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin tähän asti on arvioitu. Kyse on merkittävästä ilmastonmuutosta kiihdyttävästä mekanismista, sillä maaperän hiilidioksidipäästöt ovat jo nykyään kymmenkertaiset fossiilisen hiilen polttamisesta syntyviin päästöihin verrattuna. Suomalainen tutkimusryhmä osoitti, että nykyisin käytettävä mittausmenetelmä aliarvioi ilmaston lämpenemisen vaikutusta maaperän päästöihin.

  • CERNin uusi LHC-kiihdytin käynnistyy taas

    CERNin uusi LHC-kiihdytin käynnistyy taas (05.02.2010 klo 17.10)

    Maailman tehokkain hiukkaskiihdytin, Sveitsissä Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa CERNissä sijaitseva LHC käynnistetään helmikuun puolivälissä kahden kuukauden tauon jälkeen. Sen jälkeen kiihdytintä on tarkoitus pitää käynnissä yhteen menoon mahdollisesti jopa kaksi vuotta, vuoteen 2011 loppupuolelle. Nyt alkavalla jaksolla törmäysenergia nostetaan 3,5 TeV:iin hiukkassuihkua kohden eli yhteensä 7 TeV:iin.

  • LHC on nyt virallisesti maailman tehokkain hiukkaskiihdytin

    LHC on nyt virallisesti maailman tehokkain hiukkaskiihdytin (30.11.2009 klo 10.13)

    Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uusi LHC-kiihdytin on maailman tehokkain hiukkaskiihdytin. Sen hiukkassuihkujen energia nostettiin 1,18 TeV:iin kello 01:44 Suomen aikaa maanantaina 30.11. Edellinen ennätys 0,98 TeV oli Yhdysvalloissa olevalla Fermi-laboratorion kiihdyttimellä ja se on vuodelta 2001. Saavutus on merkittävä erityisesti siksi että se osoittaa uuden laitteiston olevan erinomaisessa kunnossa, todetaan CERNistä.

  • Marsista tullut meteoriitti osoittaa että elämää on ollut joskus punaisella planeetalla

    Marsista tullut meteoriitti osoittaa että elämää on ollut joskus punaisella planeetalla (26.11.2009 klo 18.00)

    13 vuotta sitten Etelämantereelta löydetty meteoriitti, Allen Hills 84001 eli AHL84001 sisältää jälkiä Marsin muinaisesta elämästä, päättelevät amerikkalaistutkijat uusien tutkimusten perusteella. Tämän meteoriitin sisältämiä mikroskooppisia kivettymiä on arveltu biologisiksi jo aiemmin, mutta suunnilleen samannäköisiä jälkiä syntyy maapallolla myös ei-orgaanisissa, geologisissa prosesseissa.

    Spaceflight Now -nettisivustolle vuodatetut ja arvostetussa geologian alan lehdessä myöhemmin julkaistavat tiedot perustuvat entistä tarkempaan analyysiin.

  • Suomen tutkimusrahoitus vuonna 2008 edelleen nousussa, mutta nousu selittyy yksityisen sektorin panostuksilla

    Suomen tutkimusrahoitus vuonna 2008 edelleen nousussa, mutta nousu selittyy yksityisen sektorin panostuksilla (26.11.2009 klo 15.28)

    Suomessa käytettiin vuonna 2008 tutkimuksen ja tuotekehitykseen eli t&k-toimintaan noin 6,9 miljardia euroa mikä on noin 600 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin edellisenä vuonna 2007. Nousu on tapahtunut lähes kokonaan, 94%:sti, yksityisellä sektorilla.

    Suhteessa bruttokansantuotteeseen tutkimus ja tuotekehitys ovat Suomessa edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Koko tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta yksityisen sektorin osuus on jo kolme neljäsosaa (74%) kun vuonna 2002 se oli 70%.

  • Islantilainen genomiyritys deCODE konkurssiin

    Islantilainen genomiyritys deCODE konkurssiin (24.11.2009 klo 11.35)

    Islantilaisten dna:n ja poikkeuksellisen hyvin tunnetun sukuhistorian hyödyntämiseen perustuva deCODE-yhtiö on ajautunut konkurssiin. Konkunssianomus jätettiin 16. marraskuuta. Vuonna 1996 perustettu yritys on noteerattu pörssissä Yhdysvalloissa. Yhtiö on tehnyt erittäin menestyksellistä tutkimusta monien yleisten sairauksien kuten sydäntautien ja eri syöpien geneettisen taustan selvittämisessä, mutta se ei ole pystynyt hyödyntämään saatua tietoa esimerkiksi lääkkeiden kehittämisessä.

  • LHC:n ensimmäiset hiukkastörmäykset tehty

    LHC:n ensimmäiset hiukkastörmäykset tehty (24.11.2009 klo 10.12)

    Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uuden hiukkaskiihdyttimen LHC:n ensimmäiset hiukkastörmäykset tehtiin maanantaina 23.11. Törmäyksiä tehtiin kolme ja ne toteutettiin kolmen eri mittauslaitteiston kohdalla.

    Ensimmäiset hiukkaset yli vuoden suljettuna olleeseen maanalaiseen kiihdytinrenkaaseen syötettiin lokakuussa. Täyden matkan hiukkaset pääsivät kiertämään koko 27 kilometrin pituisessa renkaassa vain kolme päivää ennen törmäyksiä, mikä osoittaa hiukkassuihkujen ohjauksen toimivan hyvin.

  • CERNin LHC-kiihdytin on virkoamassa eloon

    CERNin LHC-kiihdytin on virkoamassa eloon (15.11.2009 klo 16.00)

    Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uusi LHC-kiihdytin on pikkuhiljaa valmistumassa uuteen käynnistysyritykseen Genevessä Sveitsissä. Viime viikon lopulla hiukkasia ajettiin jo puoleen matkaan, kumpaankin suuntaan.

    Hiukkassuihkun energia oli vielä melko matala, mutta hiukkaset kulkivat jo LHCb-ilmaisimen läpi ja toisen pääkokeen, CMS-aseman portille mistä ne ohjattiin ulos tunnelista. CMS-aseman ilmaisimet havaitsivat tämän "loiskauksen" kuten pitikin. Viikonlopulla hiukkasia ajettiin myös myötäpäivään ALICE-ilmaisimen läpi.

  • Geenitutkija, professori Leena Peltonen-Palotie on uusi tieteen akateemikko

    Geenitutkija, professori Leena Peltonen-Palotie on uusi tieteen akateemikko (29.10.2009 klo 10.00)

    Professori Leena Peltonen-Palotie on nimitetty uudeksi tieteen akateemikoksi. Hän on lääkäri ja geenitutkija, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä ihmisen tautigeenien tutkimuksessa. Hän on Suomen tunnetuimpia tutkijoita ja maailmalla laajalti tunnustusta saanut tieteentekijä.

  • Fuusiokoe ITERin rakentaminen myöhässä

    Fuusiokoe ITERin rakentaminen myöhässä (14.10.2009 klo 08.27)

    Kansainvälisen fuusiokoelaitteiston, ITERin rakennustyöt ovat pysähdyksissä. Rakennuspaikalla Etelä-Ranskassa Cadarachissa on tehty alustavat työt ja syyskuussa oli tarkoitus jatkaa. Työt eivät kuitenkaan ala ennen ensi kevättä, raportoi Nature-lehden nettiuutispalvelu. Syynä on tavalliseen tapaan kiista rahoituksesta; kustannukset ovat nousseet kaksinkertaisiksi suunnitelluista ja puuttuvan osuuden rahoittamisesta kiistellään.

  • Suomen yliopistot eivät ole nousseet kansainvälisessä vertailussa

    Suomen yliopistot eivät ole nousseet kansainvälisessä vertailussa (09.10.2009 klo 15.30)

    Suomalaiset - kuten epäilemättä kaikki muutkin - esittelevät mieluummin kansainvälisiä vertailuja, joissa on menestetty. Tällä viikolla julkaistu The Times Higher Education-vertailu, jossa oli mukana lähes 1200 yliopistoa kaikkialta maailmasta, ei ole suomalaisille yliopistoille erityisen mairitteleva ja niinpä siitä ei ole paljon kuultu. Parhaiten menestyi Helsingin yliopisto, joka löytyy sijalta 108. Toiseksi paras oli Teknillinen korkeakoulu, joka oli sijalla 210. Kummankin sijoitus on laskenut hieman edellisvuodesta.

  • Fysiikan Nobel-palkinnot optisten sovellusten kehittäjille

    Fysiikan Nobel-palkinnot optisten sovellusten kehittäjille (06.10.2009 klo 13.14)

    Vuoden 2009 fysiikan Nobel-palkinto jaetaan kolmen tutkijan kesken jotka ovat vaikuttaneet fysiikan optisten sovellusten kehittämiseen ratkaisevalla tavalla.

    Puolet 10 miljoonan Ruotsin kruunun palkintosummasta saa kiinalaissyntyinen, nykyisin Englannissa asuva Charles Kao (synt. 1933), joka 1960-luvulla kehitti ensimmäiset erittäin puhtaat lasikuidut optiseen tietoliikenteeseen.

  • Lääketieteen Nobel-palkinto telomeerien tutkijoille

    Lääketieteen Nobel-palkinto telomeerien tutkijoille (05.10.2009 klo 14.00)

    Lääketieteen Nobel-palkinto 2009 on myönnetty kolmelle amerikkalaistutkijalle: Elizabeth Blackburnille, Carol Greiderille ja Jack Szostakille. He keksivät ns. telomeerien toimintaperiaatteen. Telomeerit ovat solujen perimän sisältävien kromosomien päissä olevat osat, jotka suojaavat kromosomeja rikkoutumasta solun jakautuessa. 1980-luvulla tehdyt löydöt ovat vaikuttaneet merkittävästi mm. vanhenemisen ja syövän tutkimukseen.

    Telomeerien ja niiden valmistamisessa tarvittavan entsyymin, telomeraasin tutkimus on edelleen erittäin aktiivinen tutkimusalue.

  • Nature on edelleen tiedelehtien kärjessä

    Nature on edelleen tiedelehtien kärjessä (17.08.2009 klo 09.18)

    Brittiläinen Nature-lehti on edelleen maailman vaikuttavin tiedelehti, osoittaa vuonna 2008 julkaistujen tieteellisten artikkelien viittausten laskenta. Naturen ns. impact factor-tekijä IF oli noussut 31 434:een, kun edellisenä vuonna se oli 28 751. Myös toisella mittarilla, ns. Eigenfactor-tekijällä mitattuna se oli tutkituista 6598 lehdestä korkeimmalla sijalla vuonna 2008.

  • LHC-kiihdytin käynnistyy marraskuussa puolella teholla

    LHC-kiihdytin käynnistyy marraskuussa puolella teholla (07.08.2009 klo 16.13)

    Genevessä sijaitsevan Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uuden suurkiihdyttimen LHC:n korjaustyöt ovat edenneet aikataulussa ja kiihdytin käynnistetään marraskuussa, tiedottaa CERN. Ensimmäisen käyttövuoden aikana hiukkassuihkujen maksimienergia jää kuitenkin puoleen suunnitellusta 7 TeV:sta eli 3,5 TeV:iin. Vasta seuraavalla kaudella, vuoden 2011 aikana päästään täyteen energiaan. Ajamalla laitteistoa alemmalla energialla voidaan estää onnettomuuksia. Kiihkeästi odotettuja fysikaalisia tuloksia voidaan saada jo puolella energialla.

  • Matematiikan osaaminen ei riipu sukupuolesta

    Matematiikan osaaminen ei riipu sukupuolesta (02.06.2009 klo 06.00)

    Tyttöjen ja poikien välillä ei ole matematiikassa biologiaan perustuvaa eroa, vaan keskimääräiset kyvyt ovat yhtä hyviä, päättelevät amerikkalaistutkijat Janet Mertz ja Janet Hyde analysoituaan suuren määrän erilaisia mittaustuloksia. Mukana oli miljoonien amerikkalaisten koululaisten standarditestejä, PISA-tuloksia, TIMSS-tuloksia että matematiikkaolympialaisten tuloksia. Vahvin yhteys tyttöjen hyvien matematiikkasuoritusten kanssa oli heidän kotimaansa tasa-arvoisuudella.

Mikä on tiedeuutiset?

YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.

Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.

Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi

Tiedeohjelmia tänään 10.2.